Joka kahdeksas suomalainen käyttää alkoholia niin, että pitkäaikaisten terveyshaittojen riski on kohonnut. Riskiraja ylittyy, jos mies juo viikossa yli 14 annosta tai jos nainen juo 7 annosta tai enemmän.
Runsas alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen aiheuttavat terveyshaittoja ja tapaturma-alttiutta, vaikka varsinaista alkoholiriippuvuutta ei olisikaan. Myös ikävät seuraukset ihmissuhteissa, töissä ja taloudessa ovat yleisiä.
Ongelmiin on aina helpompi puuttua ennen kuin ne pitkittyvät. Omaan alkoholinkäyttöön kannattaa kiinnittää huomiota, jos kerralla nautitut annosmäärät ovat nousseet tai jos huomaa järjestävänsä menojaan sen mukaan, että juominen olisi mahdollista.
Jos huomaa vähättelevänsä juomiaan määriä ja kaunistelevansa alkoholinkäyttöään muille tai jopa itselleen, on hyvä pysähtyä miettimään, miksi kokee tarpeelliseksi tehdä niin. Myös läheisten ilmaisemaan huoleen on syytä suhtautua vakavasti. Vaikka ei itse kokisi omaa alkoholinkäyttöään ongelmallisena, niin läheiset usein huomaavat muuttuneen tilanteen ja kärsivät siitä.
Jos omat yritykset vähentää tai lopettaa epäonnistuvat, kannattaa hakea ulkopuolista tukea, esimerkiksi terveyskeskuksesta tai päihdeklinikalta. Myös Päihdeneuvonnan 24/7 auttavaan puhelimeen voi soittaa, jos haluaa keskustella tilanteestaan ja vaihtoehdoistaan luottamuksella ja maksutta.
Mitä aiemmin tilanteeseen puuttuu, sitä nopeammin terveydelle, ihmissuhteille ja taloudelle aiheutuneet haitatkin helpottuvat tai korjaantuvat kokonaan. Jos omaan riskikäyttöön havahtuu riittävän ajoissa ja saa muutokseen tarvittavaa tukea, on täysin mahdollista, että mitään pysyvää vahinkoa ei tapahdukaan.
Kirjoittaja Kaisa Åberg on päihdeneuvonnan yksikön päällikkö.