– Vauvoilla iho on merkittävä herkistymisreitti, jos se on atooppinen ja huonosti hoidettu. Tulehtuneen ihon solut tunnistavat allergeenit ja esittelevät ne keholle väärällä tavalla, jolloin keho tuottaa allergiavasta-aineita. Atooppinen iho on riski, joka lisää allergioiden kehittymisen todennäköisyyttä, Terveystalon lastenallergologi Péter Csonka korostaa.
Alle kolmevuotiailla lapsilla yleisimmin allergiaa aiheuttavat kananmuna, maito ja vehnä. Nämä ruoka-aineallergiat kuitenkin väistyvät iän myötä melkein kaikilla. Sietokyvyn kehittyminen ei aina näy verikokeissa, mutta valvotuissa ruoka-altistuksissa se käy ilmi.
Allergia vs. ristireaktio
– On hyvä ymmärtää, että oireista huolimatta aina ei ole kyse varsinaisesta ruoka-allergiasta. Esimerkiksi omenan, päärynän tai paprikan aiheuttama kutina ei ole ruoka-aineallergiaa vaan siitepölyallergiasta johtuva ristireaktio, Csonka kertoo.
Mekanismi toimii siten, että ensin kehittyy siitepölyallergia ja joko saman tien tai myöhemmin alkavat ristireaktiot.
On hyvä ymmärtää, että oireista huolimatta aina ei ole kyse varsinaisesta ruoka-allergiasta.
– Näissä ruoissa on koivun siitepölyn näköistä proteiinia. Eli jos sinulla on koivuallergia ja syöt omenaa, suusi luulee, että syöt koivun siitepölyä ja kutina alkaa. Pähkinät taas ovat haastavia, koska voit olla niille oikeasti allerginen tai saada oireita ristireaktion kautta. Siksi on tärkeää selvittää, kummasta on kyse, Csonka painottaa.
Pähkinäallergiassa on riski saada voimakkaita reaktioita, kuten esimerkiksi anafylaksia, mutta ristireaktio-oireet ovat lieviä. Allergiakomponenttitesteillä nähdään, mille yksittäiselle valkuaisaineelle ihminen on herkistynyt tai allerginen.
Mitä tietoa lääkäri tarvitsee vanhemmilta?
Hoitamattomat allergiat aiheuttavat jatkuvia oireita ja kärsimystä lapselle. Joskus huolena voi olla hengenvaara. Lääkärin tehtävä on myös selvittää, voiko kyse olla keliakiasta, joka kehittyy eri tavalla kuin allergiat.
– Keliakia näkyy suoliston toiminnan muutoksina, yleisimmin ripulina ja vatsakipuna. Alussa oireilu voi olla hyvinkin epämääräistä, Csonka kuvailee.
Tästä syystä systemaattinen oirepäiväkirja on yksi lääkärin tärkeimpiä työkaluja.
– Kirjoita ylös, milloin oireilu alkoi. Kuinka kauan sitä kesti? Mitä lapsi oli syönyt? Avaa ruokavalio kokonaisuudessaan. Millaisia lapsen kakka ja suolisto-oireet ovat? Iho-oireista kannattaa ottaa kuvia ja netistä löytyy kakkakuvia. Esimerkiksi Bristol-ulosteluokittelu auttaa vertailussa. Oirepäiväkirjaa on olennaista pitää useita viikkoja. Hyvä yhteistyö vanhempien, lapsen ja lääkärin kesken on yhtä tärkeää kuin oikea diagnostiikka, Csonka summaa.