Helsingin yliopiston lasten infektiotautien professori Harri Saxénin mukaan Suomessa on yleisesti hyvä lasten rokotekattavuus.
Laumaimmuniteetti laskee jo merkittävästi, jos kattavuus jää alle 80 %.
– THL:n rokotuskattavuuskartta kertoo, että on kuntia, joissa rokotuskattavuus on jopa alle 70 %. Näillä alueilla rokottamattomat lapset eivät ole enää laumaimmuniteetinkaan ansiosta suojassa, ja syntyy riski esimerkiksi tuhkarokkoepidemiasta. Keski-Euroopassa on jo ollut epidemioita, Harri Saxén toteaa.
Vuonna 2009 rokotusohjelmaan lisättiin rotavirusrokote. Ennen tämä herkästi tarttuva ripuli-oksennustauti täytti talvisin sairaaloita.
– Meillä oli kymmeniä lapsia rotaviruksen aiheuttamien nesteongelmien takia hoidossa. Myös muista syistä sairaalassa olleita lapsia sairastui. Rokotteen ansiosta sairaus näyttää hävinneen, Saxén kertoo.
Rokotuspäätös vaikuttaa väestötasolla
Koko maassa vauvojen rokotekattavuus on yli 90 %. Ohjelmaan kuuluu nykyisin MPR- eli tuhkarokkorokotus, jota jotkut vanhemmat eivät halua lapsilleen.
– Heillä on käsitys, että rokotteen haitat ovat suurempia kuin hyödyt. Netistä löytyy paljon vanhaa ja väärää tietoa. Englantilainen tutkimus väitti, että tämä rokotus voisi aiheuttaa autismia. Tutkimustulos oli väärennös ja monessa myöhemmässä tutkimuksessa on osoitettu, että havainto oli väärä, Saxén sanoo.
Rokottamatta lapsensa jättävä vanhempi ottaa tietoisen riskin oman lapsensa terveydestä, mutta saattaa vaarantaa myös riskiryhmiin kuuluvia lapsia.
– On lapsia, joiden vaikea perussairaus, kuten syöpä, estää tuhkarokkorokotuksen. Rokottamattomat lapset voivat sairastua tuhkarokkoon, ja sitten he voivat sairastuttaa syöpää sairastavan. Asiaa pitäisi katsoa myös väestötasolla, ei vain yksilötasolla, Saxén muistuttaa.
Alle 3-vuotiaiden lasten rokotusohjelmaan kuuluu nykyisin myös influenssarokotus, jonka kattavuus on vain noin 30 %.
– Influenssa rinnastetaan usein tavalliseen räkätautiin. Pienille lapsille se on kuitenkin hankalampi sairaus. Kuume kestää kauemmin ja jälkitautina tulee usein korvatulehdus. Influenssaan liittyy myös harvinaisempia jälkitauteja, kuten keuhkokuume, Saxén sanoo.
Rokotusohjelma kehittyy
Jo parinkymmenen vuoden ajan vesirokkorokotusta on suunniteltu otettavaksi mukaan rokotusohjelmaan. Hanke toteutunee ensi vuonna. Jos haluaa varmistaa lapselleen suojan vesirokkoa vastaan jo ennen sitä, Saxén kehottaa harkitsemaan itse kustannettavan rokotuksen ottamista.