1. Keliakia on uskottua yleisempi. Keliakia on astman ja diabeteksen lisäksi yleisimpiä lasten pitkäaikaissairauksia. Keliakia diagnosoidaan tavallisimmin aikuisiässä, mutta lapsenakin siihen voi sairastua. Suomessa on tällä hetkellä yli 1 600 keliakiaa sairastavaa alle 16-vuotiasta lasta.
2. Keliaakikon elämän ei tarvitse mullistua. Kun lapsi sairastuu keliakiaan, hänen elämänsä ei pitäisi muuttua yhtään enempää kuin on välttämätöntä. Avainasemassa ovat vanhempien luottamus lapsen sopeutumiskykyyn ja keliakian nivominen osaksi lapsen ja perheen arkea. Mitä pienempi lapsi on keliakiadiagnoosin saadessaan, sitä nopeammin ruokavaliohoidosta tulee hänelle luonteva osa elämää.
3. Keliakia vaatii perheeltä sopeutumista. Koska keliakiaruokavaliohoitoa on noudatettava tarkasti ja ehdottomasti, se muuttaa perheen arkirutiineja. Alkuvaiheessa on hyvä käydä yhdessä perheen kanssa läpi ruokavaliohoitoon liittyviä asioita, jotta kukin perheenjäsen voi omalla toiminnallaan tukea hoidon onnistumista.
4. Keliakia on vain sairaus. Keliakiasta ei kuitenkaan kannata tehdä liian suurta numeroa, vaan ”keliakia on osa arkea ja sen kanssa pärjää” -asenteella pääsee pitkälle.
5. Lapsen ruokavalion tulee tukea kehitystä. Keliakiaruokavalio on ravitsemuksellinen haaste, sillä tavanomaiset viljat ovat tärkeä kuidun, vitamiinien ja hivenaineiden lähde. On siis tärkeää, että poistetut viljat korvataan keliaakikolle sopivilla viljatuotteilla, jotta voidaan taata monipuolinen ravintoaineiden saanti ja sen mukana lapsen normaali kasvu ja kehitys.
Lähteet: Keliakialiitto ja Duodecim Terveyskirjasto / Keliakia lapsella.