Suomalaisten lasten ylipainoisuus lisääntyy edelleen. Jo lapsuudessa lihavuuteen liittyy fyysisiä ja psykososiaalisia oireita, ja lapsen ja nuoren hyvinvointi vaarantuu.
Kun painonnousuun puututaan varhain, ja lapsesta ei tulekaan lihavaa aikuista, riski sairastua lihavuuden liitännäissairauksiin katoaa.
Karu totuus on, että lihavat lapset ovat entistä lihavampia, ja myös pienet lapset lihovat. Mitä varhaisemmin lapsi alkaa lihoa, sitä vaikeammaksi hänen lihavuutensa muodostuu myöhemmin lapsuudessa ja nuoruudessa.
Lasten ja nuorten lihavuus vaikuttaa paitsi lapsuuden ja nuoruuden hyvinvointiin myös vahvasti aikuisiän terveyteen.
Lasten ja nuorten lääkäri, tutkija Marketta Dalla Valle kertoo, että ylipainoon voi liittyä lapsuudesta alkaen aineenvaihdunnallisia muutoksia, kuten sokeritasapainon huononemista, poikkeavia kolesteroliarvoja, maksan rasvoittumista sekä verenpaineen nousua. Nämä muutokset ylipainon rinnalla ovat lihavuuden liitännäissairauksien ensijyviä.
Valtimosairauksien muutokset syntyvät varhaisesta lapsuudesta alkaen, siksi liitännäissairauksiin – tyypin 2 diabetekseen, rasvamaksaan, dyslipidemiaan ja verenpainetautiin – on mahdollista sairastua jo nuoruusiällä.
– Tämä on hälyttävää, Dalla Valle sanoo painokkaasti.
– Lasten ja nuorten lihavuus vaikuttaa paitsi lapsuuden ja nuoruuden hyvinvointiin myös vahvasti aikuisiän terveyteen. Yhtä tärkeää kuin olla tietoinen lihavuuden terveyshaitoista on tietää, että tilanne voidaan muuttaa. Kaikki riippuu meistä aikuisista, hän vakuuttaa.
Tartutaan lapsen ylipainoon jo sen ”kalkkiviivoilla” ja tehdään muutos todeksi
Lihomiseen on puututtava heti, kun painon havaitaan nousseen liikaa. Suomessa lapset mitataan säännöllisesti neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Kasvukäyrä on ylipainokehityksen hyvä ja rehellinen havainnollistaja ja muutokset siinä on huomioitava yhdessä lapsen ja perheen kanssa.
Perheiltä tarvitaan positiivista suhtautumista terveydenhoitajan viestiin lapsen painon liiallisesta noususta.
– Viesti on tehty lapsen ja nuoren parhaaksi ja hyvinvoinnin turvaamiseksi, Dalla Valle muistuttaa.
– Samalla viritellään yhdessä keskustelu siitä, mikä on lapsen ja perheen elämässä ja elämäntavoissa muuttunut niin, että lihominen on tapahtunut. Asia tulee ottaa esille hienovaraisesti ja tavalla, joka huomioi lapsen iän ja kehityksellisen vaiheen sekä perhetilanteen.
Varhaiseen asian hoitoon tarvitaan perheiltä ja hoitavalta tiimiltä huomattavasti vähemmän voimavaroja kuin jo vaikeaksi edenneen lihavuuden hoitoon. Usein oman terveydenhoitajan kanssa yhdessä tehty elintapojen muutostarpeen kartoitus ja hoitosuunnitelma tavoitteineen sekä terveydenhoitajan antama ohjaus ovat riittävät. Dalla Vallen mukaan mitään taikakeinoja ei tarvitse etsiä, vaan muutos lähtee elämän arjesta: ravinnosta, syömisestä, liikkumisesta ja riittävästä unesta.
– Muutostarpeiden rinnalla on yhdessä mietittävä ne perheen vahvuudet ja keinot, joilla perhe saa painonhallinnan toteutettua, ja kuinka tilannetta seurataan, Dalla Valle tarkentaa.
– Kun liikkeelle lähdetään ajoissa, riittää tavoitteeksi se, että paino pysyy tietyn aikaa samassa tai nousee selvästi aiempaa maltillisemmin. Näin pituuskasvun myötä pituuden ja painon suhde normalisoituu.
– Varhaiskasvatus, koulu ja lukuisat lasten ja nuorten kanssa toimivat järjestöt pystyvät omilla keinoillaan tukemaan lapsen ja nuoren painonhallintaa eli terveyttä. Tämä pitäisi olla selvästi kirjattuna kasvatus- ja opetussuunnitelmiin sekä järjestöjen toiminnan tukemisen kriteereihin, Dalla Valle toteaa.
Lasten ja nuorten lääkäri Marketta Dalla Vallen vinkit lapsen painonhallintaan:
1. Säännöllinen ateriarytmi, napostelut pois.
2. Lautasmallin noudattaminen ja sopiva annoskoko.
3. Perheen yhteinen ateriointi ja aikuisten hyvä esimerkki.
4. Liikuntaa ja liikkumista arjessa säännöllisesti.
5. Rajat ruutuajalle, tietokoneen virtuaaliset ystävyydet voidaan toteuttaa leikki- tai urheilukentillä.
6. Liikkuminen yhdessä perheen tai kaveriporukan kanssa tuo iloa ja hyvinvointia.