Ikääntyneet yli 70-vuotiaat ihmiset ovat suuri voimavara yhteiskunnassamme sekä koronapandemian aikana että sen jälkeen.
Senioreilla on osaamista, viisautta ja sisua. Moni heistä voi sekä fyysisesti että henkisesti paremmin kuin me työn ja arjen uuvuttamat keski-ikäiset.
Koronasta johtuvan taloudellisen laskukauden aikana yritysten on syytä muistaa, että ikääntyneet voivat olla liiketoiminnan pelastus. Monen seniorin kukkaro on kunnossa ja asuntolainat on maksettu. Lisäksi isolla osalla on säästöjä ja eläketulot ovat säännölliset talouskriisinkin aikana. Halukkuus ostaa palveluita on suuri.
Koronapandemian liikkumisrajoitukset ovat kohdistuneet erityisesti yli 70-vuotiaisiin suomalaisiin. Se on lisännyt yksinäisyyttä, ahdistusta ja turvattomuutta.
Moni seniori on valitettavasti ottanut liikkumisrajoituksen liiankin kirjaimellisesti. Liikkua saa ja liikkua pitää, kunhan vain muistaa turvavälit.
Senioreiden omat järjestöt tarjoavat sosiaalisen verkoston ja ystäväpiirin koronan kaltaisten kriisien aikanakin.
Ikääntyneiden yhdistykset auttavat mahdollisuuksien mukaan niitä jäseniään, jotka tukea tarvitsevat. Monet yhdistykset toimivat aktiivisesti myös netissä ja sosiaalisessa mediassa. Tervetuloa mukaan senioritoimintaan!
Väestön ikääntyminen on megatrendi, joka koskee tavalla tai toisella meitä kaikkia jo nyt – olitpa sitten nuori tai vanha. Trendi ei pysähdy koronapandemian johdosta, vaan väestön ikääntyminen jatkuu ja voimistuu.
Silver Economy on käsite, joka kuvaa yli 50-vuotiaiden kasvavaa merkitystä Euroopan ja maailman taloudelle. Euroopan komission laskelmien mukaan Euroopan ”Hopeatalous” (Silver Economy) on maailman kolmanneksi suurin talous heti Kiinan ja USA:n kansantalouksien jälkeen. Silver Economyn osuus Euroopan taloudesta on noin 3,7 biljoonaa euroa.
Faktat ovat selvät. Työikäisen väestön määrä vähenee Euroopassa 30 %:lla seuraavan 50 vuoden aikana. Vuonna 2060 joka kolmas eurooppalainen on yli 65 vuotta vanha ja vuonna 2070 heitä on jo yli 50 %.
Työurat pidentyvät ja olemme mukana työelämässä nykyisin aiempaa pidempään. Vuonna 1999 suomalaisista 55–64-vuotiaista kävi työssä 41 %. Nyt tuo luku on jo 65 %.
Mitä pidempään jaksamme olla aktiivisesti mukana yhteiskunnan toiminnoissa ja työelämässä, sitä paremmat palvelut voimme turvata niille, jotka ovat kaikkein heikoimmassa asemassa.
Kirjoittaja Matti Niiranen on valtiotieteiden maisteri ja toimii Kansallisen senioriliiton toiminnanjohtajana.