Ensimmäiset HIV -tartunnat havaittiin Suomessa 30 vuotta sitten. Tuolloin tauti eteni useimmiten väistämättä aids-vaiheeseen ja potilaan ennuste oli huono. Tehokkaita lääkkeitä ei ollut.
Viimeistään lokakuussa 1985 tapahtunut tähtinäyttelijä Rock Hudsonin kuolema kiinnitti myös suuren yleisön huomion sairauteen. Pääsääntöisesti aidsiin johtava hi-virus koettiin vielä tuolloin marginaaliryhminä pidettyjen homomiesten ja suonensisäisten huumeiden käyttäjien sairautena.
Täyttä elämää
Tänään taudin kuva on varsin erilainen. HIV-lääkitys on kehittynyt suurin harppauksin. Nykyisin varhaisessa vaiheessa todettua sairautta voidaan useimmissa tapauksissa hoitaa hyvin. Vaikka virus ei elimistöstä poistukaan, se saadaan nykyisillä lääkkeillä niin alhaiselle tasolle, että sen mittaaminen ei onnistu. Tuolloin voidaan myös tartuntariski saada lähes olemattomaksi. Tehokkaassa lääkehoidossa oleva HIV-potilas voisi siis elää täyttä elämää siinä missä vaikkapa hyvin hoidettu diabeetikko tai sydänsairas.
Suomessa tulisikin parantaa matkailijoiden tietoisuutta suojaamattoman seksin riskeistä kohdemaissa sekä testeissä käynnin merkityksestä mahdollisen riskitilanteen jälkeen.
Valitettavasti tämä ei aina toteudu. Vaikka hoito onkin parantunut, ei sairauden tuoma sosiaalinen stigma ole poistunut. HIV -positiivinen ei usein syrjinnän pelon vuoksi uskalla kertoa asiasta edes tuttaville tai työtovereille. Suuria haasteita voi olla myös parisuhteen muodostamisessa. Täyttä elämää on vaikea elää, jos joutuu salaamaan suuria omaan elämään liittyviä asioita.
Suurin osa tartunnoista saadaan matkoilla
Iso muutos HIV-rintamalla on kansainvälistyminen, joka näkyy myös suomalaisissa HIV-tartunnoissa. Ihmiset liikkuvat ja heidän mukanaan myös virukset. Nykyisin jo enemmän kuin puolet uusista tartunnoista saadaan suojaamattoman heteroseksin seurauksena. Ja suuri osa näistä tartunnoista saadaan matkoilla.
Suomessa tulee parantaa matkailijoiden tietoisuutta suojaamattoman seksin riskeistä kohdemaissa sekä testeissä käynnin merkityksestä mahdollisen riskitilanteen jälkeen. Myös maahanmuutto näkyy HIV-tilastoissa, kun Suomeen muutetaan maista, joissa HIV-tilanne on huomattavasti Suomea huonompi.
HIV onkin mitä suurimmassa määrin maailmanlaajuinen ongelma. Maailmassa on UNAIDS:n arvion mukaan noin 34 miljoonaa HIV-positiivista ihmistä. Maailman terveysjärjestön mukaan heistä tehokkaan HIV-lääkityksen piirissä oli vuonna 2012 noin 10 miljoonaa, siis alle kolmasosa. WHO:n kesällä 2013 tekemän suosituksen mukaan pitäisi lääkitys aloittaa myös kehitysmaissa nykyistä aikaisemmin. Tämä vähentäisi uusia tartuntoja jopa 3,5 miljoonalla seuraavan 12 vuoden aikana.
Lääkitys vaatii rahaa. Koko kansainvälisen yhteisön, me mukaan luettuna, etu olisi pysäyttää HIV-epidemia saattamalla nykyistä tuntuvasti suurempi osa HIV-positiivisista tehokkaan ja riittävän ajoissa aloitetun lääkehoidon piiriin.
Kirjoittaja Jukka Keronen on HIV- säätiön toiminnanjohtaja.