Terveet jalat tukevat liikkumista ja toimintakykyä arjessa. Monia jalkavaivoja voidaan ehkäistä oikeanlaisilla jalkineilla sekä tunnistamalla muutokset ajoissa.
Liikkuminen, harrastaminen ja päivittäiset askareet ovat pitkälti jalkojen varassa. Siksi jalkaterveyteen on hyvä kiinnittää huomiota jo ennen kuin kipu, asentomuutokset tai muut vaivat alkavat rajoittaa toimintakykyä. Suomen Jalkojenhoitaja- ja Jalkaterapeuttiliitto ry:n puheenjohtaja Emma Laakkio-Saari korostaa, että jalkojen toimintakyvyllä on suuri merkitys arjen sujuvuudelle. Terveet jalat mahdollistavat vaivattoman liikkumisen ja tukevat aktiivista elämäntapaa eri ikävaiheissa.
– Jalkojen tulee toimia niin, että ne eivät rajoita harrastamista, työntekoa tai muita perustoimintoja. Näkyvät muutokset, virheasennot sekä iho- ja kynsiongelmat voivat viitata jalkaterien rakenteessa tai toiminnassa tapahtuneisiin muutoksiin.
Jalkaterveyteen vaikuttavat monet sisäiset ja ulkoiset tekijät, kuten perimä, sairaudet, vammat sekä jalkoihin kohdistuva kuormitus. Myös jalkineilla on Laakkio-Saaren mukaan keskeinen merkitys, sillä niiden ominaisuudet ohjaavat jalan toimintaa ja kuormittumista.
– Varvastila ja lestin leveys eivät ole sama asia. Riittävä tila varpaille on yksi tärkeimmistä jalkaterveyteen vaikuttavista tekijöistä, ja sillä voidaan ehkäistä monia myöhemmin kehittyviä muutoksia.
Jalkaterapeutti löytää vaivan syyn
Vaikka jalkaterveyttä voidaan tukea oikeanlaisilla jalkineilla ja arjen valinnoilla, kaikkia muutoksia ei aina tunnista itse. Siksi jalkavaivojen kanssa ei kannata jäädä odottamaan oireiden pahenemista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muutoksiin puututaan, sitä paremmin niihin voidaan vaikuttaa.
– Jos kävellessä ilmenee kipua, jalkaterään tulee asentomuutoksia tai kynsissä ja ihossa havaitaan poikkeavuuksia, tilanne on syytä arvioida ammattilaisen vastaanotolla, Laakkio-Saari sanoo.
Jalkaterapeutin työssä keskeistä on vaivojen taustatekijöiden selvittäminen. Vastaanotolla arvioidaan muun muassa nivelten liikkuvuutta, lihasvoimaa, kävelyä, jalkaterän kuormitusta sekä iho- ja kynsimuutoksia. Jalkaterapeutin erityisosaamista on selvittää, mistä eri vaivat johtuvat.
– Kokonaisvaltainen arviointi auttaa tunnistamaan tekijöitä oireiden taustalla. Näin hoito voidaan kohdistaa varsinaiseen ongelmaan eikä ainoastaan sen seurauksiin, Laakkio-Saari lisää.
Samalla hän muistuttaa, että pieneltäkin vaikuttava ongelma voi ajan myötä muodostua suureksi haasteeksi.
– Sama oire voi johtua monesta eri syystä. Siksi on olennaista selvittää, millaiset hoitokeinot tai kuntoutus tukevat toipumista parhaalla mahdollisella tavalla.
Tiesitkö?
Jalkaterapeutti on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka oma ammattikorkeakoulututkinto antaa valmiudet jalkaterveyden kokonaisvaltaiseen
arviointiin ja hoitoon.
Asiantuntija vastaa
Diabetesliiton asiantuntija Jaana Huhtanen:
”Diabetesta sairastavan jalkaterveyden seuranta on paljon muutakin kuin tunnon tai verenkierron tutkimista. Hermovaurio voi ilmetä monimuotoisena kipuna ilman selvää tunnottomuutta, minkä vuoksi pelkkä tunnon testaaminen ei anna kattavaa kuvaa hermoston toiminnasta tai jalkaterveyden kokonaistilanteesta.
Diabetesta sairastava tarvitsee perusteellisen jalkatutkimuksen jo heti sairauden alkuvaiheessa. Ilman jalkaterapeutin asiantuntemusta kaikkia jalkaongelmille altistavia riskitekijöitä ei välttämättä tunnisteta pelkillä perustutkimuksilla, eikä hoitoyksiköissä aina ole osaamista niiden arviointiin.
Jalkaongelmille altistavien riskitekijöiden taustalla ovat usein tuki- ja liikuntaelimistöön liittyvät ongelmat sekä niistä johtuvat kuormitusmuutokset. Samat tekijät ovat monesti myös pitkittyneiden jalkahaavojen taustalla.
Jalkapohjaan kohdistuva lisääntynyt kuormitus voi aiheuttaa iholle kovettumia ja altistaa myös kynsiongelmille. Kyse ei kuitenkaan ole vain paikallisista, jalkojenhoidollisesti hoidettavista muutoksista, vaan ne voivat kertoa jalkaterän toimintaan tai kuormittumiseen liittyvistä häiriöistä.
Diabetesta sairastavat ja heidän hoitoaan seuraavat yksiköt tarvitsevat jalkaterapeutin osaamista niin ennaltaehkäisyssä kuin jo syntyneiden ongelmien hoidossa.”
