Etusivu » Hengityselimet » Omahoidon merkitys keuhkofibroosia sairastavilla suuri
Keuhkofibroosi

Omahoidon merkitys keuhkofibroosia sairastavilla suuri

Potilaan omahoitoon motivoitumisen kannalta on tärkeää, että hän todella ymmärtää omahoidon merkittävyyden. Kuva: Getty Images

Keuhkofibroosipotilas voi helpottaa arkeaan useilla erilaisilla lääkkeettömillä omahoitokeinoilla. 

Keuhkofibroosi on sairaus, jossa keuhkoihin tullut sidekudoslisä johtaa vähitellen kaasujen vaihdon heikkenemiseen. Keuhkofibroosi voi johtua monesta syystä tai olla idiopaattinen, jolloin sairauden syy on tuntematon. 

– Tyypillisiä oireita ovat kuiva yskä ja hengenahdistus. Ajan kanssa voi esiintyä myös väsymystä ja laihtumista. Osalla oireet voivat vaikeutua nopeasti, ja osalla oireet eivät muutu pitkälläkään aikavälillä, keuhkosairauksien erikoislääkäri Anne Laatikainen sanoo. 

Laatikainen korostaa potilasohjauksen merkitystä, sillä sen avulla potilas ja hänen läheisensä tietävät sairauden nimen sekä luonteen.

– Omahoitoon motivointi ja omahoidon ohjaus ovat moniammatillista työtä, johon tarvitaan sekä lääkäriä että sairaanhoitajaa. Potilaan omahoitoon motivoitumisen kannalta on tärkeää, että hän todella ymmärtää omahoidon merkittävyyden. 

Vertaistoiminnassa puhutaan vaikeistakin asioista

Kliinisesti erikoistunut hoitaja Minna Kellokumpu-Räsänen muistuttaa, että vaikka omahoito on itse tehtävää hoitoa, se ei tarkoita yksin tekemistä.

– Mukana ovat aina terveydenhuollon ammattilaiset, joilta potilas ja hänen läheisensä voivat pyytää tukea ja neuvoja. Lääkärin ja hoitajan kanssa kannattaa keskustella juuri itselle sopivista omahoidon toteutustavoista.

Sairaus voi tuoda mukanaan monenlaisia ajatuksia, tunteita ja arjen haasteita. Sairastuneella saattaa olla tarve vaihtaa kokemuksia ja tietoa toisen samaa sairautta sairastavan kanssa. 

– Keskustelu toisten samassa tilanteessa olevien kanssa on monelle vapauttavaa. Vertaistoiminnassa voi avoimesti puhua vaikeistakin asioista ja saada iloa arkeen, Kellokumpu-Räsänen sanoo. 

Vertaistukea saa Kellokumpu-Räsäsen mukaan vertaisryhmässä tai vertaistukijalta sekä kasvotusten että verkossa.

– Aina vertaisryhmätoiminta ei tunnu omalta. On kuitenkin tärkeää, että asioistaan pystyy toisen henkilön kanssa keskustelemaan, olipa se sitten ammattilainen tai läheinen henkilö.

Next article