Etusivu » Diabetes » Terveysteknologia ja tehokkaat polut käyttöön
Diabeteksen hoito

Terveysteknologia ja tehokkaat polut käyttöön

terveysteknologia
terveysteknologia
Juuri nyt on erinomainen hetki rakentaa diabetesta sairastavia oikea-aikaisesti, kokonaisvaltaisesti ja vaikuttavasti tukevia hoitopolkuja. Kuva: Getty Images

Juha Viertola

toiminnanjohtaja,
Suomen Diabetesliitto ry

Tänä vuonna vietetään Insuliini 100 -juhlavuotta. Insuliini keksittiin vuonna 1921. Se mullisti aikoinaan diabeteksen hoidon ja on yhä merkittävässä roolissa sairauden päivittäisessä hoidossa.

Insuliinia alettiin valmistaa teollisesti hyvin pian sen keksimisen jälkeen. Eläininsuliineista on sittemmin siirrytty geeniteknologialla synteettisesti valmistettaviin ihmisinsuliineihin ja insuliinijohdannaisiin.

Nykyisin terveysteknologia mahdollistaa sensoreilla jatkuvan insuliinitasapainon seurannan: mukana kannettava elektroninen insuliinipumppu huolehtii jatkuvasti insuliinitasapainosta. Tämä on käytännön esimerkki siitä, kuinka terveysteknologia on huomattavasti helpottanut diabetesta sairastavien arkielämää.

Yhdenvertainen hoito parantumassa

Nykyisellään diabeetikoiden hoidon järjestämisvastuu on pääosin 293 kunnassa. Kuntakohtaisia eroja on merkittävästi, eikä diabeetikoiden hoito ole tämän vuoksi valtakunnallisesti yhdenmukaista. Mahdollisuudet muun muassa edellä kuvatun terveysteknologian hyödyntämiseen vaihtelevat kunnittain.

Kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen uudistus tulee käytäntöön 1.1.2023, hyvinvointialueet ottavat kunnilta vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Mahdollisuudet yhdenvertaiseen hoitoon, ainakin aluekohtaisesti, paranevat. 

Tulevaisuuden hyvinvointialueiden hoitopolut

Tällä hetkellä ei varmasti kenelläkään ole tietoa siitä, miten diabeteksen hoito ja diabetesta sairastavien hoitopolut lopulta järjestetään eri hyvinvointialueilla ja niiden sisällä. Juuri nyt on erinomainen hetki rakentaa diabetesta sairastavia oikea-aikaisesti, kokonaisvaltaisesti ja vaikuttavasti tukevia hoitopolkuja. 

Hyvinvointialueille tulisi perustaa verkostomaisesti toimivia diabeteksen hoidon osaamiskeskuksia, joihin keskitettäisiin tyypin 1 diabeteksen ja vaativahoitoisen tyypin 2 diabeteksen hoito. Lisäksi keskusten tehtävänä olisi toimia alueen diabetesta sairastavien hoidon asiantuntijana, koordinaattorina ja kehittäjänä. Osaamiskeskuksiin tai diabeteskeskuksiin voitaisiin keskittää diabeetikoiden hoidon kannalta riittävän laaja-alainen asiantuntijoiden osaaminen, ja osaamiskeskus toimisi paikallisten sosiaali-
ja terveydenhuollon yksiköiden tukena ja apuna. 

Tammikuun aluevaaleissa valittavien hyvinvointialueiden valtuustojen päätöksentekijöillä tulee olemaan merkittävä rooli siinä, miten meidän kaikkien arkielämäämme vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut käytännössä järjestetään. On siis tärkeää äänestää!

Vinkkejä ja työkaluja sujuvampaan diabeteselämään

Next article