Anna-Kaisa Tuomaala
lastenendokrinologi
Kaikille diabetespotilaille annettava yksilöllinen, parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuva hoito on tutkimusten perusteella myös kustannusvaikuttavinta.
Diabetes on sairaus, joka vaikuttaa potilaan elämään usealla eri tavalla. Erityisesti tyypin 1 diabetes on arkielämässä hyvin kuormittava sairaus, sillä diabetespotilas tekee vuorokauden aikana jatkuvasti suuria hoitopäätöksiä insuliininsa annosteluun liittyen.
– Annostelussa tulee ottaa huomioon muun muassa syödyt hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat, liikunta tai liikkumattomuus sekä myös mahdolliset infektiot ja stressi, lastenendokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala sanoo.
Insuliini myös imeytyy eri päivinä eri lailla, joten yllätyksiä tulee Tuomaalan mukaan jatkuvasti.
– Tästä sairaudesta ei voi jäädä lomalle. Olipa elämä muuten miten kuormittavaa tahansa, diabetes pitää hoitaa.
Hoidon laiminlyönti on hengenvaarallista niin akuutisti kuin pitkässä juoksussakin.
– Mikäli glukoositaso ei ole optimaalinen, uhkana ovat diabeteksen liitännäissairaudet, Tuomaala muistuttaa.
Älypumput glukoosisensoroinnin apuna
Yksi diabeetikon arjessa toteutuva muutos on spontaaniuden väheneminen. Tämä näkyy Tuomaalan mukaan erityisesti perheissä, joissa lapsi sairastaa diabetesta. Esimerkiksi yhtäkkiä liikkumaan lähteminen voi helposti romahduttaa veren glukoositason.
– Lapsen glukoositasoja täytyy seurata jatkuvasti sekä samalla ennakoida lapsen syömistä ja liikuntaa – sitä, miten ne vaikuttavat insuliinin pistämiseen.
Tuomaala sanoo etenkin öiden olevan usein haasteellisia, sillä silloin insuliinin tarve vaihtelee reilusti ja uhkana on joko korkea tai matala glukoositaso.
– Monet diabetesta sairastavan lapsen vanhemmat joutuvatkin valvomaan paljon, mikä vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi työkykyyn.
Kaikille diabetespotilaille pitäisi Tuomaalan mielestä antaa mahdollisuus yksilölliseen, parhaaseen mahdolliseen näyttöön perustuvaan hoitoon. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella se on paras vaihtoehto myös yhteiskunnan talouden kannalta.
– Vähintään jatkuva glukoosisensorointi pitäisi olla kaikkien saatavilla. Nykyiset insuliinimäärää säätävät älypumput tuovat useimmille potilaille avun, jolloin hoitotaakka vähenee huomattavasti ja hoitotulokset paranevat.