Hyvällä diabeteksen hoidolla voi elää täyden elämän

Pirjo Ilanne-Parikka

ylilääkäri, Diabetesliitto

Diabetesta sairastaa Suomessa noin puoli miljoonaa ihmistä. Sairauden hoidossa on tapahtunut valtavaa kehitystä viime vuosina.

Diabetes on monimuotoinen ryhmä yksilöllisesti ilmeneviä ja yksilöllistä hoitoa vaativia sairauksia. Niitä yhdistää häiriö verensokeria säätelevissä elimistön toiminnoissa. Sairastumiseen tarvitaan aina perinnöllinen alttius sekä erilaisia ympäristötekijöitä. Eri diabetessairaudet voivat puhjeta iästä riippumatta.

Ykköstyypin diabeteksen hoidossa on tapahtunut valtava kehitys muutamassa vuosikymmenessä jopa muutaman viimeisen vuoden aikana. Ykköstyypin diabetes syntyy haiman insuliinia tuottavien solujen autoimmuunitulehduksen seurauksena. Erilaiset ympäristötekijät, kuten virukset ja suoliston mikrobit saavat yhdessä altistavan perimän kanssa aikaan muuntuneen immuunivasteen, jonka vaikutuksesta insuliinia tuottavat solut tulehtuvat ja lopettavat asteittain toimintansa. Vaikka virukset ovat diabeteksen taustalla, se ei tartu ihmisestä toiseen.

Haasteita riittää, mutta näkymä tulevaisuuteen on huikea ja älykäs.

Hoitona on elinikäinen elintärkeän insuliinin korvaushoito pistoksin tai pumpulla annostellen. Verensokerin automaattinen seuranta sensorilla toistuvien sormenpääpistosten sijaan auttaa sekä verensokeritason hallinnassa että parantaa elämisen laatua.

Älypumput, älyinsuliini ja tekoäly voivat hoitaa insuliinipuutosta samaan tapaan kuin autopilotti ohjaa lentokonetta. Ykköstyypin ehkäisy virusrokotteiden avulla ottaa myös ensiaskeleitaan.

Elintavat eivät yksin aiheuta diabetesta

Kakkostyypin diabetes käsittää useita eri alamuotoja. Osa sairastuvista saa kakkostyypin nuorena, osa vanhana, osa normaalipainoisena ja osa ylipainoisena. Vajaa puolet kakkostyypin diabeteksesta liittyy merkittävään painonnousuun.

Ylipainoon johtavat elintavat tai ruokailutottumukset eivät yksin aiheuta diabetesta, vaan edellytyksenä on perinnöllinen alttius. Myös stressi ja univaje altistavat verensokerin nousulle. Ne, joilla ylimääräiset kilot kertyvät perintötekijöiden vaikutuksesta keskivartalolle ja sisäelimiin, ovat alttiimpia sairastumaan kakkostyypin diabetekseen.

Myös kakkostyypin diabeteksen ja sen lisäsairauksien hoito on kehittynyt valtavasti viime vuosina. Sairauden synkkä ennuste on korjattavissa kokonaisvaltaisella hoidolla. Kun kakkostyypin diabetes lyhensi aiemmin elinikää 10-20 vuotta, tänä päivänä voi hyvällä hoidolla odottaa elävänsä täyden elämän. Varhaisvaiheessa verensokeri voidaan jopa monien kohdalla palauttaa normaaliksi määrätietoisella elintapojen muutoksella.

Diabeteksen aineenvaihduntahäiriöiden hoitoon on elintapahoidon tueksi saatu aikaisempaa turvallisempia ja tehokkaampia lääkevalmisteita. Hyvä hoito vaatii riskihenkilöiden aktiivista seulontaa, varhaista tavoitteellista hoitoa ja seurantaa. Iso osa hoidosta on omahoitoa, jonka tueksi tarvitaan osaavat ammattilaiset. Nykyaikaisen hoidon pitää olla myös taloudellisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten ulottuvilla.