Tieto auringon uv-säteilyn vaaroista on lisääntynyt perheissä lasten kautta: kun on tiedostettu lasten herkän ihon erityisvaatimukset, on herätty myös oman ihon suojaamiseen.
– Toisaalta taas solariumien määrä katukuvassa kertoo, että osa meistä edelleen ruskettaa itseään riskeistä huolimatta. Liiallinen uv-säteily lisää ihosyövän riskiä, ja solariumin UVA-säteily ei auta ihoa tuottamaan edes terveydelle tarpeellista D-vitamiinia, toteaa estenomi Maria Varon.
– Lasten lisäksi riskiryhmiin kuuluvat erityisen vaaleaihoiset sekä punahiuksiset, pisamaiset henkilöt, joiden oma suojautumiskyky on tutkitusti heikompi kuin tummemmilla, jatkaa Varon.
– Eräs riskiryhmä on tiettyjen lääkkeiden käyttäjät: esimerkiksi ketoprofeeni ei sovellu yhteen auringonoton kanssa. Myös voimakkaan ihonkuorinta-aineen käytön jälkeen auringonottoa kannattaa jonkin aikaa vältellä.
Hajusteallergisten kannattaa etsiä tuotteita, joissa ei ole erikseen lisätty hajusteraaka-aineita, mutta on hyvä muistaa, että myös tuotteen muissa raaka-aineissa saattaa olla jokin ominaistuoksu.
– Kannattaa selvittää, sisältääkö aurinkosuojavoide fysikaalisia vai kemiallisia uv-suoja-aineita. Kemialliset imeytyvät ihoon ja saattavat aiheuttaa yliherkkyysreaktion, kun taas fysikaalisiin suoja-aineisiin iho ei reagoi niin helposti. Eurooppalaiset luonnonkosmetiikan sertifiointimerkit kertovat turvallisuudesta, sillä kemialliset filtterit on kielletty sertifioidussa luonnonkosmetiikassa. Myyjä voi auttaa selvittämään tuotteen sertifioinnin.
Varon ei ole kieltämässä auringonottoa, kunhan se tehdään järkevästi.
– Auringonvalohan on meille elintärkeää hormonitoiminnan ja D-vitamiinin tuotannon kannalta. Siksi kannustankin kaikkia ulos aurinkoon, mutta maltilla.
Mikä on sitten oikea tapa ottaa aurinkoa? Varonin mielestä pahin skenaario on rynnätä ensimmäisenä kuumana päivänä aurinkoon tuntien ajaksi vähissä vaatteissa.
– Turvallisinta on nauttia auringonotosta vain 15–20 minuutin pätkissä, suojata muutoin iho aurinkovoiteella ja välttää keskipäivän pahinta paahdetta.