Hengityselimistön hyvinvoinnin kannalta kahdella asialla, elintavoilla ja puhtaalla hengitysilmalla, on ratkaiseva merkitys. Kun hengitys kulkee vaivattomasti ja altistuminen kuormittaville tekijöille pysyy hallinnassa, se heijastuu suoraan jaksamiseen, toimintakykyyn ja elämänlaatuun.
– Säännöllinen liikunta on keskeinen hengitysterveyden tukipilari. Liike harjoittaa sopivasti hengityselimistöä ja vahvistaa sen toimintakykyä. Savuttomuus ja nikotiinittomuus ovat hengityselinten kannalta olennaisia, samoin painonhallinta. Hengityssairauden hoidossa on tärkeää löytää hyvä hoitotasapaino. Lisäksi luontoaltistuksesta on saatu myönteistä näyttöä: luonnossa liikkuminen tukee elimistön vastustuskykyä ja edistää hyvinvointia monella tasolla, Hengitysliiton järjestöjohtaja Ulla Rantanen toteaa.
Puhtaalla hengitysilmalla on merkitystä sekä sisällä että ulkona. Esimerkiksi liikuntaa kannattaa mahdollisuuksien mukaan harrastaa ympäristöissä, joissa ilmanlaatu on hyvä, kuten luonnossa tai vähäliikenteisillä alueilla. Vastaavasti katupöly, tupakansavu, pakokaasut ja muut ilmansaasteet voivat pahentaa hengitysoireita, erityisesti silloin, kun hengityselimistö on jo valmiiksi kuormittunut hengityssairauden vuoksi.
Hengityssairaus altistaa vakavammille taudinkuville
Hengityssairaus lisää usein infektioherkkyyttä. Hengitystiet voivat olla valmiiksi tulehtuneet tai ärtyneet, mikä lisää herkkyyttä erilaisille altisteille ja krooninen tulehdus kuormittaa paikallista puolustusjärjestelmää. Tämä näkyy erityisesti hengitystieinfektioiden kulussa. Siinä missä perusterveelle ihmiselle tavallinen flunssa on usein ohimenevä vaiva, hengityssairautta sairastavalla taudinkuva voi olla selvästi vakavampi ja pitkittyneempi. Infektio voi heikentää hengityssairauden hoitotasapainoa ja aiheuttaa sairauden pahenemisvaiheen esimerkiksi astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavalla.
– Kiinnittämällä huomiota ilmanvaihtoon ja hyvään sisäilmaan, voimme vaikuttaa taudinaiheuttajien leviämiseen ja lisätä viihtyvyyttä, Rantanen sanoo.
