Saara Metso
sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri
Varhainen diagnosointi ja asianmukainen hoito suojaavat elintoimintojen tasapainoa ja estävät hormonivajeen aiheuttamat vakavat haitat.
Kilpirauhanen on pieni, mutta elintärkeä elin. Sen tuottamat hormonit vaikuttavat lähes kaikissa kudoksissa ja säätelevät elimistön aineenvaihduntaa laaja-alaisesti. Siksi kilpirauhasen vajaatoiminnan selvittäminen on keskeinen osa tutkimuksia tilanteissa, joissa elimistön aineenvaihdunta näyttää hidastuneen ilman ilmeistä selitystä. Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Saara Metso kertoo liian vähäisen kilpirauhashormonien määrän voivan aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten väsymystä, palelua, painonnousua, turvotusta ja muistihäiriöitä sekä myös mielialan laskua ja hedelmällisyyshäiriöitä.
– Pitkään jatkuessaan hormonivaje lisää myös sairastavuutta ja kuolleisuutta, sillä se voi nostaa verenpainetta ja kolesterolia sekä aiheuttaa nestekertymiä.
Useimmiten kilpirauhasen vajaatoiminta kehittyy hitaasti, ja terveydenhuollossa osataan epäillä sitä Metson mukaan jo lievempien oireiden perusteella.
– Autoimmuunitulehduksen aiheuttama kilpirauhasen vajaatoiminta voidaan todeta laboratoriokokeilla. Oikea-aikainen diagnosointi mahdollistaa hoidon ennen kuin elimistön toiminta ehtii vaarantua.
Autoimmuunitulehdus yleisin syy vajaatoimintaan
Yleisin syy kilpirauhasen vajaatoimintaan on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus. Itsessään oireettoman tulehduksen seurauksena kilpirauhaskudosta tuhoutuu vähitellen, jolloin kilpirauhanen ei enää pysty tuottamaan riittävästi hormoneja elimistön tarpeisiin. Kaikki vajaatoimintatapaukset eivät kuitenkaan johdu autoimmuunisairaudesta.
– Kilpirauhasen toiminta voi heikentyä myös lääketieteellisten hoitojen, kuten kilpirauhasen poiston tai radiojodihoidon, seurauksena, Metso sanoo.
Vajaatoiminnan hoito perustuu tyroksiinikorvaushoitoon, jonka tavoitteena on lievittää oireita ja normalisoida TSH-arvo viitealueelle. Koska tyroksiinin tarve voi muuttua, hoito vaatii Metson mukaan säännöllistä seurantaa.
– Vakaassa tilanteessa riittää yhden tai kahden vuoden välein tehtävä kontrolli. Lääkityksen muutostilanteissa tai oireiden muuttuessa arvot tarkistetaan kuitenkin tiheämmin, tavallisesti 6–12 viikon välein.
Mukana suomalaisten arjessa, elämän kaikissa vaiheissa
Orion Pharma – Hyvinvointia rakentamassa
