Elina Pimiä
asiantuntijalääkäri, Diabetesliitto
Diabetes kaksinkertaistaa sydän- ja verisuonitautikuoleman riskin. Valtimoita suojaavat parhaiten kolesteroliarvojen seuranta ja varhain aloitettu lääkehoito.
Sydäninfarkti, aivohalvaus, katkokävely, munuaisten vajaatoiminta. Eri sairauksia, mutta taustalla sama perussyy – valtimoiden ahtautuminen, joka heikentää verenkiertoa ja vaurioittaa elimiä. Seuraukset voivat näkyä monin tavoin: sydämen hapenpuutteena, munuaisten toiminnan heikkenemisenä tai alaraajojen kivuliaina verenkierto-ongelmina. Diabetesta sairastavilla valtimomuutokset kehittyvät muuta väestöä nopeammin ja kasvattavat selvästi sydän- ja verisuonitautien riskiä.
– Diabetes rasittaa valtimoita monella tavalla ja kiihdyttää prosesseja, jotka johtavat niiden ahtautumiseen. Tämä heikentää verenkiertoa ja lisää vakavien seurausten riskiä, Diabetesliiton asiantuntijalääkäri Elina Pimiä sanoo.
Pimiä muistuttaa myös, että valtimomuutokset eivät useinkaan rajoitu yhteen alueeseen vaan heijastavat koko verenkiertoelimistön tilaa.
– Jos sydämessä todetaan sepelvaltimotauti, on syytä tarkistaa myös munuaisten ja alaraajojen verenkierto. Sama ilmiö näkyy muuallakin kehossa. Jos maksan ympärille kertyy rasvaa, sitä on todennäköisesti myös muissa sisäelimissä.
LDL-kolesterolin hallinta on diabeteksen hoidon kulmakivi
Diabetes muuttaa rasva-aineenvaihduntaa ja lisää LDL:n eli niin sanotun huonon kolesterolin määrää veressä. Jo pelkkä sairaus kaksinkertaistaa riskin menehtyä sepelvaltimotautiin, ja kun valtimotauti on jo olemassa, ennuste heikkenee entisestään.
– Vaikka diabetes olisi hyvin hoidossa, väistämättömät veren glukoositasojen vaihtelut rasittavat valtimoita. Siksi LDL-tavoitteet ovat diabetesta sairastavilla selvästi tiukemmat kuin terveillä saman ikäisillä, Pimiä lisää.
Käypä hoito -suositukset ovat selkeät, mutta käytännön toteutus ontuu: Suomessa vain 36 prosenttia suurimmassa valtimotaudin riskissä olevista tyypin 2 diabetespotilaista saavuttaa LDL-tavoitteensa. Monelta puuttuu henkilökohtainen tavoitearvo tai riittävän tehokas yhdistelmälääkitys.
– Käytännössä tämä tarkoittaa, että osa diabetesta sairastavista jää ilman hoitoa, joka voisi selvästi pienentää valtimotautiriskiä, Pimiä sanoo.
Kolesterolilääkitys on useimmille diabetesta sairastaville tarpeen. Pimiä toteaakin, että lääkitys on syytä aloittaa mieluummin ennaltaehkäisevästi kuin vasta ongelmien ilmetessä.
– Kolesterolilääke on usein ajankohtainen jo nelikymppisenä, jotta sydäntapahtumat voitaisiin ehkäistä myöhemmällä iällä. Ensimmäinen sydäninfarkti voi olla myös se viimeinen.
Ennaltaehkäisevän hoidon tarve on Pimiän mukaan joskus vaikea perustella potilaille, ja lääkitykseen saatetaan suhtautua varauksella.
– Moni haluaa ensin kokeilla ruokavaliomuutoksia, mikä on ymmärrettävää, mutta lääkityksen aloittamista ei tulisi viivyttää. Lääke voidaan aina vaihtaa, mutta valtimoiden vauriot ovat usein pysyviä.
Säännöllinen seuranta ja elintavat tukevat hoitoa
Veren rasva-arvojen seuranta on olennainen osa diabeteksen hoitoa. LDL-kolesteroli on keskeinen mittari, mutta myös HDL, kokonaiskolesteroli ja triglyseridit antavat tärkeää tietoa sydän- ja verisuoniterveydestä.
– Myös pitkä verensokeri ja munuaisten toiminta kertovat hoidon onnistumisesta, Pimiä kuvailee.
Lääkehoito saa tukea terveellisistä elintavoista: pehmeät rasvat, täysjyväviljat, marjat ja hedelmät edistävät sydänterveyttä, ja liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä. Pelkkiin ruokavaliomuutoksiin ei kuitenkaan pidä luottaa liian pitkään.
– Jos tuloksia jäädään odottamaan seuraavaan vuosikontrolliin, sydän ja valtimot altistuvat turhalle rasitukselle. Kolesterolitavoitteisiin pitäisi päästä nopeasti, ei ensi vuonna, Pimiä painottaa.
Pimiän mukaan diabeteksen hoidon ydin on ennakoinnissa – tavoitteena ei ole vain oireiden hallinta, vaan vakavien seurausten estäminen.
– Kun verensokerit ja kolesterolitasot sekä verenpaineet pysyvät hallinnassa, pienenee riski vakaviin sydän- ja aivoverenkiertotapahtumiin.
Diabetesta sairastava – et ole yksin!
Tukea löytyy hyvinvointialueiden hoitopoluista, Diabetesliiton materiaaleista sekä vertaistukiryhmistä.
Kohonnut LDL-kolesteroli on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöistä
FIN-145-25-80016/10-2025
