Sydämentahdistin seuraa sydämen rytmiä ja antaa tarvittaessa sähköimpulsseja, jotta syke ei laske asetetun alarajan alle. Tahdistimen etäseuranta säästää potilaan aikaa ja vaivaa, nopeuttaa mahdollisten poikkeamien havaitsemista ja vähentää rutiininomaisia poliklinikkakäyntejä.
– Potilaalle etäseurannan keskeinen hyöty on, ettei tahdistimen vuosittaista rutiinitarkastusta varten tarvitse matkustaa sairaalaan. Samalla tahdistin on aiempaa tiiviimmässä seurannassa. Rytmihäiriöt tai mahdolliset laitteen toimintahäiriöt voidaan havaita nopeammin kuin silloin, kun tiedot tarkistetaan vain vuosittaisella poliklinikkakäynnillä. Vaikka tekniset viat ovatkin harvinaisia, etäseuranta lyhentää niiden havaitsemiseen liittyvää viivettä, kertoo Meilahden sairaalan Sydänaseman kardiologian erikoislääkäri Markus Sane.
Sairaalalle etäseuranta merkitsee ennen kaikkea henkilöstöresurssien tehokkaampaa käyttöä. HUSissa tavallisten tahdistinpotilaiden etäseurantaa on laajennettu vuodesta 2020 lähtien, ja vastaanottotoimintaa on voitu vähentää noin puoleen.
– Perinteisillä seurantakäynneillä tahdistimen asetuksia tarvitsee muuttaa harvemmin kuin joka kymmenennellä potilaalla. Siksi suuri osa rutiinitarkastuksista voidaan hoitaa etänä. Etäseurantalähetyksen tarkastamiseen kuluu merkittävästi vähemmän työaikaa kuin vastaanottokäyntiin, jolloin henkilöstölle jää enemmän aikaa potilaille, jotka tarvitsevat vastaanottoa, Sane toteaa.
HUSissa etäseuranta on potilaalle maksutonta, kun taas poliklinikkakäynnistä peritään asiakasmaksu. Sairaalalle säästöä syntyy etenkin siitä, että kontrollikäyntejä tarvitaan vähemmän ja etälähetysten tarkastaminen vie vähemmän henkilöstön aikaa. HUSissa on laskettu, että etäseuranta olisi noin 70 euroa edullisempaa potilasta kohden vuodessa kuin perinteinen poliklinikkaseuranta, kun huomioidaan pelkästään seurannan suorat kustannukset. Kun mukaan lasketaan potilaan tai Kelan korvaamat matkakustannukset, etäseurannan kokonaiskustannukset ovat vieläkin pienemmät.
Etäseuranta kulkee myös puhelimessa
Tahdistimen etäseurannan tiedonsiirtoon on erilaisia ratkaisuja. Osa käyttää puhelimeen ladattavaa sovellusta, osa erillistä kotimonitoria. HUSissa potilaiden valinnat jakautuvat suunnilleen tasan vaihtoehtojen välillä. Puhelinsovelluksen etuna on, että se kulkee yleensä aina mukana.
– Etäseurannassa ei tarvita teknistä osaamista. Käyttöönotto on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiseksi. Sovelluksen lataamisen jälkeen ohjelma ohjaa käyttäjää vaihe vaiheelta. Hetkellinen katkos sovelluksen tai Bluetooth-yhteyden toiminnassa ei katkaise etäseurantaa kokonaan. Kiinteän kotimonitorin käyttöönotossa voi puolestaan riittää käytännössä laitteen kytkeminen sähköverkkoon, Sane sanoo.
Sovellus ei myöskään tarkoita sitä, että potilas joutuisi itse tulkitsemaan tahdistimesta saatavaa tietoa. Nykyisissä ratkaisuissa se toimii käytännössä tiedonvälittäjänä laitteen ja sairaalan välillä. Potilas ei näe sovelluksesta sydänkäyriään tai tahdistimen yksityiskohtaisia tietoja.
Etäseuranta kehittyy edelleen. Tulevaisuudessa myös tahdistimen asetuksia voidaan mahdollisesti muuttaa etänä, mikä vähentäisi entisestään tarvetta tulla sairaalaan pelkästään laitteen säätämistä varten.
– Etäseuranta on digitalisaatiota parhaimmillaan. Potilaalta säästyy aikaa ja vaivaa, seuranta tiivistyy ja terveydenhuollon resursseja vapautuu tarkoituksenmukaisempaan käyttöön. Tässä digitalisaation lupaus toiminnan tehostamisesta toteutuu hyvin konkreettisesti: kaikki voittavat, Sane painottaa.
