Skip to main content
Etusivu » Sydän ja verisuonitaudit » Sydänkohtauksesta toipunut Jone Nikula: ”Olin onnekas”
Sydämen terveys

Sydänkohtauksesta toipunut Jone Nikula: ”Olin onnekas”

Joka viidennen sydänsairaan ensimmäinen oire on sydänkohtaus. Yllättävä sydänkohtaus pysäytti Jone Nikulan, mutta ei muuttanut hänen elämänasennettaan. Kuva: Johanna Lind

Sydänkohtaus pysäytti Jone Nikulan, mutta nopea apu, läheisten tuki ja kuntoutuminen veivät hänet takaisin tavalliseen arkeen.

Toimittaja Jone Nikula, 56, oli työpaikallaan radiotoimituksessa Helsingissä, kun sydämessä tuntui voimakasta painetta. Hän oivalsi, että kyseessä oli sydänkohtaus, soitti hätänumeroon ja hälytti apua. Sitten pimeni.

Mitään ennakko-oireita Nikulalla ei ollut ollut. Näin käy joka viidennelle sydänsairaalle. Sen jälkeen kyse on onnesta: missä kohtaus tulee ja miten apua on saatavilla, Nikula sanoo yhdeksän kuukautta myöhemmin. Hän sai apua nopeasti, pääsi ohitusleikkaukseen ja on toipunut täysin.

Kivuliasta se tosin aluksi oli.

– Kun rintalasta on sahattu auki ja kurottu kokoon rautalangalla, ensimmäisen leikkauksen jälkeisen aivastuksen muistaa varmasti, Nikula virnistää.

Pian Nikula jo laahusti rollaattorin kanssa sairaalan käytäviä, ja jo viikon päästä operaatiosta hän pääsi kotiin puolisonsa, tanssija Hanna Karttusen, hoiviin.

– Sairastuminen koskee koko perhettä. Myös kaikkien muiden kuin potilaan aikataulut menevät täysin uusiksi. Sairastaminen itsessään on melko helppoa, kun ympärillä on auttavia ihmisiä, Nikula sanoo ja kiittelee vaimoaan vuolaasti avusta ja tuesta.

Kaikki ei muuttunutkaan

Liikunta alkoi vähitellen: ensin kävelyllä, myöhemmin kuntosaliharjoittelulla ja uinnilla. Arki ei juuri muuttunut, sillä Nikula urheili jo ennestään ja söi terveellisesti. Vain rakas pahe, tupakointi, oli lopetettava.

– Minun kehoni nyt vain sattuu tuottamaan kolesterolia huomattavasti yli tarpeen, hän sanoo. Siihenkin on löydetty toimiva lääke, joka ei aiheuta sivuvaikutuksia.

Yllättävä sydänkohtaus pysäytti Jone Nikulan, mutta ei muuttanut hänen elämänasennettaan.

Se ei tehnyt Nikulasta henkistynyttä selviytyjää tai muuttanut hänen maailmankuvaansa radikaalisti.

– En tiedä, mitä ihmiset ovat kuulleet peruskoulun biologian tunnilla, mutta me kaikki kuolemme. Sen ei pitäisi tulla kenellekään valtavana yllätyksenä, hän toteaa.

Nikula ajattelee, että itsestään tulee pitää huolta, mutta kokemus ei myöskään saanut häntä murehtimaan liikoja.

– Kaikkea ei voi hallita. Sen kanssa on vain pakko oppia elämään, Nikula sanoo.

Next article