Kansanterveys
Mielen hyvinvointi, fyysinen terveys ja elintavat vaikuttavat yhdessä siihen, miten jaksamme työssä ja selviämme arjen vaatimuksista. Siksi naisten työ- ja toimintakykyä on tarkasteltava kokonaisuutena.
Naisten terveyden kehityksessä on kaksi huolestuttavaa suuntaa. Lihavuus on yleistynyt erityisen voimakkaasti työikäisillä naisilla ja se lisää monien pitkäaikaissairauksien riskiä. Samaan aikaan mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat lisääntyneet, jyrkimmin 25–34-vuotiailla naisilla. Nuorten aikuisten psyykkinen kuormittuneisuus on edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen koronapandemiaa.
Näitä kehityskulkuja käsitellään helposti erillisinä ongelmina. Arjessa ne kuitenkin kietoutuvat toisiinsa. Monen naisen arkea kuormittavat työn vaatimukset, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä hoivavastuut lapsista ja ikääntyvistä vanhemmista. Kuormitus voi lisätä stressiä, joka puolestaan altistaa uniongelmille. Väsyneenä ja kuormittuneena voimavarat eivät aina riitä liikuntaan ja terveyttä tukeviin ruokavalintoihin. Paino voi nousta samalla, kun mielen hyvinvointi on koetuksella.
Naisten terveyttä ja työkykyä on tuettava monin keinoin
Terveellisiä elintapoja koskevaa tutkimustietoa on paljon. Ratkaisevaa on, millaiset mahdollisuudet ihmisellä on toimia sen mukaan. Luotettavan tiedon rinnalle tarvitaan yhteiskunnallisia keinoja, kuten terveysperusteista verotusta, jotka kannustavat terveellisiin valintoihin.
Naiset hakeutuvat aktiivisesti terveyspalveluihin, mutta kokevat miehiä useammin, etteivät saa tarpeeseensa nähden riittävästi apua. THL:n Terve Suomi -tutkimuksessa työikäiset naiset raportoivat myös miehiä hieman useammin, että korkeat asiakasmaksut haittaavat hoidon saamista. Avun tarve ja mahdollisuus saada sitä eivät aina kohtaa.
Naisten terveyteen liittyviä tarpeita ei aina tunnisteta palveluissa riittävästi. Tämä voi osaltaan heikentää työkykyä, lisätä sairauspoissaoloja ja vaikeuttaa työssä pysymistä. Tarvitsemme sekä terveellisiä elintapoja tukevia yhteiskunnallisia toimia että naisten tarpeisiin vastaavia palveluja. Tavoitteena on arki, jossa voimavarat riittävät sekä työhön että muuhun elämään.
Artikkelin on kirjoittanut THL:n tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
