Markku Saraheimo
sisätautien erikoislääkäri
Diabetes jaetaan kahteen päätyyppiin, mutta kumpikin kätkee sisäänsä useita alaryhmiä. Sairauden hoito edellyttää yksilöllistä otetta ja jatkuvaa tutkimusta.
Lääketieteessä diabetes on perinteisesti luokiteltu kahteen päätyyppiin, tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen. Tutkimus on kuitenkin osoittanut, ettei sairaus käyttäydy näin yksinkertaisesti: molemmat pääryhmät jakautuvat alatyyppeihin, ja myös niiden rajat osoittautuvat aiempaa häilyvämmiksi.
– Tyypin 1 diabetesta on pidetty puhtaasti autoimmuunisairautena, ja tyypin 2 diabetes taas on yhdistetty elintapoihin ja insuliiniresistenssiin. Todellisuus on monimuotoisempi, sisätautien erikoislääkäri Markku Saraheimo kertoo.
Tyypin 1 diabetesta sairastavilla voi esiintyä jo nuorella iällä myös tyypin 2 piirteitä, kuten kohonnutta verenpainetta ja poikkeavaa rasva-aineenvaihduntaa. Päätyyppien väliin sijoittuu aikuisiällä puhkeava autoimmuunimuoto LADA. Saraheimon mukaan joka kymmenes tyypin 2 diabetesta sairastava on normaalipainoinen ja sairaus liittyy korostuneesti insuliinin erityksen häiriöön.
– Molempien päätyyppien taustalla on perinnöllinen alttius, joka vaikuttaa siihen, kenelle tauti lopulta puhkeaa. Siksi sairastumisesta ei pidä syyllistää ketään.
Tulevaisuuden tavoite: pysäyttää sairaus ennen kuin se puhkeaa
Verensokerin seuranta on keskeinen osa diabeteksen hoitoa. Diagnoosi perustuu yhä useammin pitkäaikaissokerin mittaukseen, joka kertoo veren glukoositasosta useiden viikkojen ajalta. Lisäksi kudossokerin jatkuva seuranta auttaa hahmottamaan, miten ruokavalio, liikunta ja lääkitys vaikuttavat verensokeriin.
– Mittaus toimii parhaimmillaan opettajana. Jokainen arvo kertoo potilaan arjesta ja auttaa ymmärtämään, miksi verensokeri on noussut, oliko syy ruoassa vai lääkityksessä, Saraheimo kuvaa.
Koska valtaosalla tyypin 2 diabetekseen sairastuneesta taustalla on ylipaino, sairauden ehkäisy perustuu terveellisiin elintapoihin. Tyypin 1 kohdalla ehkäisy ei vielä ole samalla tavalla mahdollista, mutta Suomessa on kehitetty Saraheimon mukaan enterovirusrokotetta tyypin 1 diabeteksen ehkäisyyn.
– Lisäksi Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat mukana tutkimuksessa, jossa etsitään tyypin 1 diabetekselle alttiita yksilöitä sekä tarjotaan jatkossa diabeteksen puhkeamista estävää kokeellista hoitoa, mikäli veressä on todettu vasta-aineita.
