Krooniset sairaudet ovat yksi suomalaisen yhteiskunnan suurista kestävyyskysymyksistä. Ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, työ- ja toimintakykyyn sekä siihen, miten terveydenhuolto selviää tulevien vuosien palvelutarpeesta.
Taustalla on kolme isoa kehityskulkua. Ensimmäinen on väestön ikääntyminen. Se lisää muistisairauksia, syöpiä, monisairastavuutta ja hoivan tarvetta. Toinen on kroonisten sairauksien riskitekijöiden kasvu, erityisesti lihavuuden yleistyminen. Kolmas liittyy hoidon saatavuuteen: jos palveluun pääsy viivästyy, ongelmat usein pahenevat ja kertautuvat. Ilman riittäviä panostuksia ennaltaehkäisyyn palvelutarve ja kustannukset voivat kasvaa tavalla, jota sote-järjestelmä ei pitkällä aikavälillä kestä.
Siksi ennaltaehkäisy ei saa jäädä sote-keskustelun sivulauseeksi. Sen pitäisi olla keskustelun ytimessä.
Rakenteiden pitää tukea terveyttä
Riskitekijät tunnetaan hyvin. Ongelma ei ole tiedon puute, vaan ympäristö, joka tekee terveellisistä valinnoista monille vaikeita. Ruokajärjestelmä, hinnat, markkinointi ja herkkujen jatkuva saatavuus ohjaavat kohti runsasta energiansaantia. Samalla arki kuluttaa kaloreita yhä vähemmän. Digitalisaatio helpottaa elämää, mutta vähentää luontaista liikkumista.
Myös psyykkinen kuormitus kytkeytyy samaan kokonaisuuteen. Kun stressi lisääntyy ja uni heikkenee, liikkuminen jää helposti vähemmälle ja syöminen voi lisääntyä huomaamatta. Kyse on laajemmasta ennaltaehkäisystä, jossa liikuntamahdollisuuksien tarjoaminen ei yksin riitä. Arjen rakenteet on tuettava niin, että perusasiat kuten toimeentulo ovat kunnossa.
Yhteiskunnan tehtävä on tukea terveydelle edullisia valintoja ja tehdä niistä helpompia, edullisempia ja saavutettavampia. Terveysperusteinen verotus, terveellisempien tuotteiden hintojen tukeminen, lasten suojeleminen epäterveellisten tuotteiden markkinoinnilta ja liikkumista tukevat arkiympäristöt ovat konkreettisia keinoja tukea yksilön valintoja.
Taloudellinenkin peruste on vahva. Lihavuuden yleistymisen pysäyttäminen ja liikunnan lisääminen voisivat tuoda miljardiluokan hyötyjä. Mutta tärkein peruste ei ole raha. Se on ihmisten arki, hyvä toimintakyky ja elämänlaatu.
Artikkelin on kirjoittanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Suvi Parikka.
