Raimo Sulkava
lääketieteellinen johtaja, professori, neurologian ja geriatrian erikoislääkäri, Amia Muistikeskus
Diagnostiikka on kehittynyt harppauksin ja nykyään Alzheimerin tauti voidaan todeta ja hoitaa hyvin varhaisessa vaiheessa. Uusi verikoe, joka mittaa Tau217-proteiinin tasoa, aivokuvantamisen menetelmät ja muistitestit mahdollistavat diagnoosin ja hoidon aloittamisen jo lievien ensioireiden tullessa.
– Muistisairauden varhainen diagnoosi mahdollistaa tehokkaan hoidon aloittamisen ajoissa. Tutkimusten mukaan jo puolen vuoden viivästys Alzheimerin tautiin käytettävien AKE-lääkkeiden aloittamisessa huonontaa ennustetta. Mitä aikaisemmin muistisairaus todetaan, sitä paremmat ovat mahdollisuudet hidastaa sen etenemistä, huomauttaa Amia Muistikeskuksen lääketieteellinen johtaja, professori, neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Raimo Sulkava.
– Uskon, että kymmenen vuoden kuluessa Alzheimerin tauti on sairaus, jota voidaan ehkäistä samaan tapaan kuin sydän- ja verisuonitauteja ehkäistään kolesterolilääkkeillä. Tällä hetkellä tutkimuksia Alzheimerin tautiin on käynnissä noin 140 eri lääkeaineella. Olen optimistinen tulevaisuuden suhteen: kun riskit tunnistetaan ja hoito aloitetaan ajoissa, tauti ei välttämättä puhkea lainkaan, Sulkava arvioi. Juuri markkinoille tullut, aivoista beeta-amyloidia poistava lekanemabi edustaa tätä lääkkeiden uutta sukupolvea.
Muistitestin ja tutkimusten tarjoama tieto helpottaa
CERAD-muistitesti soveltuu hyvin muistisairauksien ensivaiheen arviointiin. Ennen tutkimuksiin hakeuduttiin puolison tai lasten painostuksesta. Nyt ihmiset, joilla on oireita, suuntaavat tutkimuksiin yhä useammin itse.
– Perehtyneet testaajamme tekevät puolen tunnin testin, ja jos epäilyttävää löytyy, tehdään lähete tutkimuksiin ja lääkärin vastaanotolle. Tämä on nopea ja edullinen tapa päästä tarvittaessa diagnostiikan piiriin. Tieto helpottaa aina. On huojentavaa, jos muistisairautta ei todeta. Jos taas sairaus löytyy, apua ja hoitoa on tarjolla, kertoo Sulkava.
Muistikoordinaattori tukee sairauden kaikissa vaiheissa
Muistisairaus muuttaa elämää – ei vain sairastuneen, vaan koko perheen. Diagnoosin saaminen voi olla järkytys, mutta usein se on myös helpotus: epämääräiset oireet saavat selityksen. Parhaat tulokset syntyvät täsmällisestä diagnostiikasta ja kokonaisvaltaisesta tuesta, jota Amian muistikoordinaattorit tarjoavat.
Muistikoordinaattori on dosentti Ulla Eloniemi-Sulkavan tutkimusryhmänsä kanssa kehittämä toimintamalli, joka tuo muistisairaan ja hänen läheisensä tueksi oman yhteyshenkilön, johon voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Muistikoordinaattorin työparina toimii hoitava lääkäri, joka saa ajantasaista tietoa potilaasta. Vastaavasti potilas voi tavoittaa lääkärin mutkattomasti.
– Muistisairaus on ainutkertainen kokemus niin potilaalle kuin omaisillekin. Ammattilaisille moni asia on tuttua, mutta sairastuneelle ja hänen läheisilleen tilanne on uusi ja hämmentävä. Siksi on tärkeää, että on joku, jolta voi kysyä kaikkein arkisimmatkin asiat, myös ne, joita ei ehkä kehtaisi lääkäriltä kysyä, toteaa Sulkava.
Amiassa jokaiselle diagnoosin saaneelle suositetaan tutustumiskäyntiä muistikoordinaattorin luona, jotta potilas tietää, mistä saa apua ja neuvoja, vaikka palveluille ei olisikaan välitöntä tarvetta. Muistikoordinaattorit seuraavat muistisairaan ihmisen kokonaistilannetta ja he tekevät tarvittaessa myös kotikäyntejä.
Varhainen diagnoosi antaa parhaat mahdollisuudet hoitoon, tukeen ja hyvään elämään
• Mitä aikaisemmin muistisairaus todetaan, sitä paremmin hoito tehoaa ja ennuste paranee.
• Uudet tutkimusmenetelmät auttavat tunnistamaan Alzheimerin taudin jo varhaisessa vaiheessa.
• Tutkimuksiin hakeutumista ei pidä arastella, sillä tieto tuo varmuutta ja mielenrauhaa.
