Kansanterveys
Naisten terveysongelmat jäävät usein vuosiksi tunnistamatta ja hoitamatta, vaikka ne heikentävät työkykyä ja vaikeuttavat arkea. Esimerkiksi endometrioosin tunnistamiseen voi mennä vuosia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Merita Mesiäislehto korostaa, että naisten terveysongelmat tulee ottaa vakavasti ja kipua ei tule vähätellä.
– Se, että moni nainen kärsii kivuista, ei tarkoita, että arkea ja toimintakykyä haittaava kipu pitäisi hyväksyä osaksi elämää, Mesiäislehto huomauttaa.
Kivun vähittäinen voimistuminen voi viivästyttää avun hakemista. Myös terveydenhuollossa oireiden vakavuus voi jäädä tunnistamatta. Lisäksi sama sairaus voi oireilla naisilla ja miehillä eri tavoin.
Hoitoon pääsyä tulee helpottaa
Nainen voi sinnitellä töissä, vaikka hänen työkykynsä olisi heikentynyt. Pitkittyneet oireet voivat lisätä sairauspoissaoloja tai viedä voimat niin, että vapaa-aika kuluu työstä palautumiseen.
Oireiden kanssa työskentelyyn vaikuttaa myös työn luonne: mahdollisuudet säädellä työtahtia, pitää taukoja tai joustaa työajoissa vaihtelevat eri aloilla.
– Terveydenhuolto ei ole kaikille samanlaista. Työterveyshuolto ei useinkaan kata gynekologisia palveluja, ja esimerkiksi työttömyys voi katkaista tutun reitin hoitoon. Julkisissa palveluissa gynekologille pääsy voi puolestaan olla vaikeaa, Mesiäislehto kertoo.
Elokuussa käynnistyneessä Työikäisten naisten terveys ja työkyky Suomessa (VN-ELLA) -hankkeessa tutkitaan naisten terveysongelmien yhteyksiä sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Rekisteri- ja kyselyaineistojen sekä asiantuntijahaastattelujen avulla selvitetään myös hoitoon pääsyn ja diagnoosin viiveitä.
– Naisten oireet on otettava tosissaan ja hoitoon pääsyn reittien on oltava selkeitä. Tämä parantaisi naisten hyvinvointia ja samalla vähentäisi pitkittyvistä terveysongelmista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia, painottaa Mesiäislehto.
