Vanhemmat ihmiset saattavat yhä tietää, millainen on reumakäsi. Sillä tarkoitettiin kättä, joka sormet vinksottivat niveltulehdusten jäljiltä vääriin suuntiin kääntyneinä. Nykyään niitä näkee enää harvoin.
Siitä on kiittäminen reumasairauksien hoidon huimia kehitysaskeleita. Sairauksia osataan hoitaa ja diagnosoida entistä paremmin ja tehokkaammin. Oikea-aikaisilla toimilla reumasairaudet vammauttavat enää harvoin.
Vaikka reumasairaudet ovat aiempaa näkymättömämpiä, ne eivät ole kadonneet mihinkään. Yli 100 000 suomalaista sairastaa jotakin tulehduksellista reumasairautta, esimerkiksi nivelreumaa, selkärankareumaa tai ennen lihasreumana tunnettua polymyalgia rheumaticaa.
Tulehdukselliset reumasairaudet ovat autoimmuunisairauksia. Niitä ei osata vielä estää eikä parantaa. Hoidon tavoitteena on oireettomuus.
Reumasairauksien lääkehoito jatkuu yleensä pitkään, usein loppuiän. Koko loppuelämän jatkuva pitkäaikaissairaus ei ole pikkujuttu. Moni kaipaa tukea sairauden kanssa elämiseen.
Reumaliitto on potilasjärjestö, joka on ollut reumasairaiden puolella jo 78 vuoden ajan. Varhaisina vuosikymmeninä sen ylläpitämät reumatoimistot olivat suomalaisen reumahoidon kulmakivi.
Nykyään toiminnan keskiössä ovat reumasairaiden hyvän hoidon edistäminen, vertaistuki ja luotettavan tiedon välittäminen. Tiedon tarve on valtava. Se näkyy siinä, että joka päivä lähes 3 000 ihmistä päätyy Reumaliiton verkkosivuille etsiessään tietoa reumasairauksista.
Potilasjärjestöjä tarvitaan nostamaan potilaiden ääni kuuluviin. Tänä vuonna Reumaliiton teettämään tutkimukseen vastasi 3 490 reumasairauksia sairastavaa henkilöä. Moni heistä oli huolissaan hoidon viivästymisestä ja lääkkeiden hinnasta. Jos hoitoon ei pääse tai siihen ei ole varaa, sairauden tila voi pahentua nopeasti.
Autoimmuunisairauksille tyypillisesti suurin osa reumasairauksista on yleisempiä naisilla kuin miehillä. Lastenreumaan sairastuu 150–200 suomalaislasta vuodessa, mutta monet reumasairaudet alkavat vasta lähempänä eläkeikää. Reumasairauksien hyvä hoito on siten myös tasa-arvokysymys.
Reumasairauksissa viivästynyt hoito voi maksaa toimintakyvyn. Siksi on tärkeää muistaa ja muistuttaa, etteivät reumasairaudet ole kadonneet mihinkään. Ne ovat yhä täällä ja niitä pitää hoitaa hyvin.
Artikkelin on kirjoittanut Reumaliiton toiminnanjohtaja Anu Uhtio.
