Suomen hallitus teki valtioneuvoston periaatepäätöksen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategiasta kesäkuussa 2017. Sosiaali- ja terveysministeriö päivitti aikaisemman potilasturvallisuusstrategian potilas- ja asiakasturvallisuusstrategiaksi yhteistyössä hallinnon alan laitosten ja Suomen Potilasturvallisuusyhdistyksen sekä kentän toimijoiden kanssa.
Strategia palvelee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjiä ja tuottajia, henkilöstöä, potilaita, asiakkaita sekä heidän omaisiaan turvallisen ja vaikuttavan hoidon toteuttamisessa. Sen avulla suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa kehitetään kohti yhtenäistä turvallisuuskulttuuria. Tavoitteena on, että ihmisen saama hoito, hoiva ja palvelut edistävät hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan ja niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa.
Olennaisin muutos aikaisempaan strategiaan verrattuna on potilaan ja asiakkaan roolin sekä osallisuuden korostaminen ja vahvistaminen turvallisen hoidon ja palvelun varmistamisessa. Strategian tavoitteiden mukaisesti potilas, asiakas ja läheiset ovat aktiivisia potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämisessä. He ovat keskeisesti mukana palveluprosessissaan ja osallistuvat hoidon turvallisuuden ja laadun varmistamiseen ammattihenkilöiden tukemina.
Hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö on avainasemassa.
Potilasta ja asiakasta kuunnellaan ja informoidaan sekä hoidetaan yhteisymmärryksessä. Hän osallistuu aktiivisesti oman hoitonsa suunnitteluun ja toteutukseen ja hän saa ja antaa tätä varten ammattilaisille tarvittavat tiedot itsestään sekä potilas- ja asiakashistoriastaan. Häntä rohkaistaan tekemään kysymyksiä hoitoonsa ja palveluihin ja niiden turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Riittävän ja oikea-aikaisen tiedon avulla hän voi mahdollisuuksiensa mukaan tehdä valintoja, osallistua palveluidensa suunnitteluun sekä sitoutua niiden toteutukseen. Hoidot, palvelut ja niiden vaihtoehdot sekä niihin liittyvät mahdolliset riskit, odotettavissa olevat vaikutukset ja tulokset käydään läpi yhteisesti keskustellen. Tietoa annetaan myös potilaan tai asiakkaan omaiselle, läheiselle tai muulle luotetulle henkilölle potilaan ja asiakkaan niin halutessa.
Strategian tavoitteet ovat erinomaisia. Meidän jokaisen – ollessamme potilaita ja asiakkaita – kannattaa olla aktiivisia oman hoitomme suunnittelussa ja toteutuksessa. Se puolestaan auttaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia tutkimaan, hoitamaan ja palvelemaan meitä turvallisesti.
Lue myös: Sote-uudistuksen onnistuminen on kiinni myös teknologiasta
Hyvä ja luottamuksellinen yhteistyö on avainasemassa. Hyvänä esimerkkinä tästä on lääkehoito ja potilaan osallisuus lääkehoidon toteuttamisessa. Pystyäksemme joka hetki kertomaan, mitä lääkkeitä käytämme, mihin sairauteen tai vaivaan ja minkälaisella annostuksella, tarvitsemme lääkärin ja hoitajan antamaa kattavaa tietoa lääkityksestämme, kirjallista lääkityslistaa sekä heidän tukea ja rohkaisua pitääksemme yllä listaa ajan tasaisesta lääkehoidosta, myös käyttämistämme käsikauppa- ja luontaislääkkeistä.
Kun sitten pystymme kertomaan ja antamaan lääkityslistan esimerkiksi kiireellisessä päivystystilanteessa, auttaa se puolestaan hoitavaa lääkäriä olennaisesti hänen suunnitellessaan tilanteeseen sopivaa, turvallista lääkehoitoa. Pelkästään jo sillä, että jokaisella lääkkeiden käyttäjällä olisi ajantasainen lääkityslista ja hän pystyisi kertomaan olennaiset tiedot omasta lääkityksestään, parantuisi potilas- ja asiakasturvallisuus merkittävästi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen turvallisuuden varmistamisessa tarvitaan kaikkia. Potilas- ja asiakasturvallisuus on ennen kaikkea yhteinen asia.
Kirjoittaja on Ermo Haavisto on Suomen Potilasturvallisuus ry:n puheenjohtaja.