Etusivu » Tulevaisuuden terveydenhoito » Ihmisläheiseen hoitotyöhön vapautuu lisää resursseja digitalisaation ansiosta
Terveysteknologia

Ihmisläheiseen hoitotyöhön vapautuu lisää resursseja digitalisaation ansiosta

minna-hendolin
minna-hendolin
Teknologia parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Kuva: Susanna Lahti, Business Finland

Suomessa ollaan edelläkävijöitä digitaalisen kehityksen hyödyntämisessä. Terveydenhuollossa sen tuomat uudet mahdollisuudet ovat mullistavia.

Minna Hendolin, Business Finlandin terveysteemasta vastaava johtaja, puhuu innokkaasti digitaalisen transformaation tulemisesta terveydenhuollon alalle. Käytännössä hän tarkoittaa esimerkiksi robotiikan lisääntymistä leikkauksissa, etälääkärin vastaanottoa, lääkehoidon seurantaa eri keinoin, tekoälyn hyödyntämistä diagnostiikan ja hoidon tukena sekä etämonitorointien käyttöä kuntoutuksessa ja kotihoidossa.

Yhteiskuntamme hyvät perusrakenteet, kuten maanlaajuiset ja edistykselliset tietoliikennejärjestelmät sekä digitaaliset tietovarannot, ovat avainasioita terveydenhuollon digitaaliselle transformaatiolle. Lisäksi Suomen korkealaatuinen terveyspalvelujärjestelmä, jossa tieto kulkee julkisen ja yksityisen terveydenhuollon välillä sekä koko väestön kattava Kanta-järjestelmä, mahdollistavat digitalisaation hyödyntämisen.

– Meillä on digitalisaatiota tukeva poliittinen tahtotila ja lainsäädäntö, joka luo suotuisan toimintaympäristön uudistumiselle. Tasokas koulutusjärjestelmä ja kansalaisten digitaidot ovat edellytyksiä sille, että uusien asioiden käyttöönotto tapahtuu.

Teknologia parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta ja laatua sekä tuo merkittäviä kustannussäästöjä. Palveluja pystytään tuottamaan etänä, jolloin erikoisosaamista on saatavilla tasavertaisemmin.

On arvioitu, että Suomessa kaikista terveydenhuollon kustannuksista 80 prosenttia aiheutuu noin 20 prosentin vähemmistöstä, joka käyttää usein paljon myös sosiaalipalveluja.

– Digitaalisuus kuroo umpeen reaalista välimatkaa ja sen ansiosta palveluja voidaan tarjota joka-aikaisesti ja -paikkaisesti. Toki on muistettava, että kaikki eivät pysty käyttämään teknologian kehityksen tarjoamia palveluita. Mutta jos valtaosa hyödyntää myös digitaalisia palveluja, niin silloin vapautuu resursseja perinteiseen hoitotyöhön ja sinne, missä ihmiskontaktia todella tarvitaan, Hendolin täsmentää.

Tänä keväänä voimaan tullut laki sosiaali- ja terveystiedon toissijaisesta käytöstä mahdollistaa tietojen jakamisen tehokkaasti ja tietoturvallisesti hoitotyössä ja päätöksenteon tukena. Se helpottaa ihmisen kokonaisvaltaisen elämäntilanteen ymmärtämistä ja yksilöllistetyn hoidon suunnittelua.

– Lisäksi uusi laki tuo suomalaisille yrityksille kilpailuetua ja vauhdittaa kansainvälisten investointien houkuttelua tänne niin yritys- kuin tutkimusmaailmasta. Suomi on jo nyt digitaalisen terveyden edelläkävijä maa.

Digitaalinen transformaatio tuo digitaalisen teknologian osaksi kaikkia elämän osa-alueita muuttaen perusteellisesti toimintojen luonnetta. Tämän muutoksen on läpikäynyt jo pankki- ja vakuutuussektori sekä verohallinto.  Sosiaali- ja terveyspalveluissa on vielä matkaa kurottavana.

Next article