Kuinka yleistä kuulon heikkeneminen on ja milloin se alkaa? Huonokuuloisuus on yksi yleisimmistä iän myötä lisääntyvistä terveysongelmista. Se alkaa miehillä varhemmin kuin naisilla ja jatkuu aina elämän loppuun asti.
Ikäkuulo on yleisnimi iän mukana ilmeneville sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksille. Ikääntymisestä johtuvaa kuulon heikkenemistä ei voida parantaa lääkkeillä eikä leikkauksella. Yli 75-vuotiaista jopa kahdella kolmasosalla on kuulovaikeuksia, ja heistä kolmannes tarvitsee kuulon kuntoutusta.
‒ Syntyessään suurimmalla osalla on hyvä kuulo. Miehillä sisäkorva karvasolut alkavat hiljalleen vähentyä jo kahdenkymmenen ikävuoden jälkeen. Naisia suojaa estrogeeni aina vaihdevuosiin asti, jonka jälkeen he ottavat miehet kiinni, kuulon parissa työskentelevä audionomi Vappu Levander kertoo.
Taajuudet hukassa
Kuulon heikkeneminen on aina yksilöllistä. Siihen vaikuttaa perinnöllisten tekijöiden lisäksi myös ulkoiset seikat, kuten melualtistus ja yleissairaudet.
Vappu Levander kertoo, että kuulon heikkeneminen alkaa niin vähitellen, ettei sitä välttämättä itse edes huomaa.
‒ Korkeat taajuudet lähtevät laskuun ensin. Sitten esimerkiksi S, T ja K-konsonanteista voi olla hankala saada selvää. Hälyisessä ympäristössä kuuleminen on hankalaa ja puheesta saa huonosti selvää, jos puhujan kasvot eivät ole näköpiirissä. Kun matalatkin taajuudet lähtevät laskuun, vokaalit ja puheäänteet voivat olla aivan kuulumattomissa.
Kuulon heiketessä aivojen kaipaama stimulaatio vähenee. Tämän ovat todenneet myös Baltimoren yliopiston tutkijat, joiden mukaan riski sairastua dementiaan on sitä suurempi mitä huonompi kuulo ihmisellä on.
‒ Mitä varhemmassa vaiheessa kuuloa ryhtyy korjaamaan, sitä paremmin ikääntyvä ihminen pystyy pitämään toimintakykyään yllä.
Audionomi auttaa
Vappu Levander ohjeistaa kääntymään lääkärin puoleen viimeistään silloin, jos keskustelukumppanin puheesta on hankala saada selvää.
‒ Kuulon voi tutkia joko kunnallisesti tai yksityisellä sektorilla. Jos korvalääkärin tekemissä tutkimuksissa korvista ei löydy elimellistä sairautta, hän tekee lähetteen audionomin vastaanotolle. Audionomi tutkii asiakkaansa kuulon tarkasti ja miettii yhdessä tämän kanssa kuulo-ongelmaan sopivia ratkaisuja ja apuvälineitä.
Nykypäivän kuulokojeet pystyvät Levanderin mukaan simuloimaan normaalia kuuloa erittäin hyvin. Ne ovat kevyitä ja huomaamattomia ”pienoistietokoneita”, joita on myös miellyttävä käyttää.
Hän sanoo, että alentuneen kuulon hoitaminen kuulokojeella on huomattavasti edullisempaa kuin heikentyneen kuulon aiheuttamat sairauspoissaolot tai eläköitymiset.
‒ Kuulokojeiden tuottama äänimaailma on laaja ja raikas. Niiden avulla hyvinkin huonokuuloisten ihmisten maailmaan avautuu aivan uudenlaisia sävyjä.
Jokainen, jolla on lääkärin toteama kuulon alentuma, on oikeutettu kuulokojeeseen. Se, millaisen kuulokojeen kukakin saa, riippuu omasta sairaanhoitopiiristä. Kuulokojeita voi toki hankkia myös omakustanteisesti. Niistä, kuten kaikesta muustakin tekniikkaa sisältävistä tuotteista, on saatavilla edullisia ja arvokkaita vaihtoehtoja. Moni haluaa satsata itseensä ja hankkii niin hyvän kuulokojeen kuin rahalla saa.