Etusivu » Hyvinvointi » Välty yllätyksiltä perinnönjaossa – 7 faktaa testamenttaamisesta
Testamentti

Välty yllätyksiltä perinnönjaossa – 7 faktaa testamenttaamisesta

Kuva: Getty Images

Asianajaja Ulla-Riitta Kylli oikaisee fiktiot faktoiksi.

1. Itse tehty testamentti ei ole pätevä.

Tarua.  Itse tehty testamentti on pätevä, kunhan se täyttää muotovaateet. Ei siis riitä, että itse vain kirjoittaa oman tahtonsa paperille, vaan testamentin on oltava muodollisesti pätevä, esimerkiksi todistajat on oltava. Itse tehdyissä testamenteissa tulee helposti myös tulkintaongelmia, joten virheiden välttämiseksi suosittelen laatimaan testamentin asiantuntijan kanssa.

2. Testamentin pätevyys edellyttää sen rekisteröintiä.

Tarua. Testamentin rekisteröiminen on vapaaehtoista, eikä vaikuta asiakirjan pätevyyteen. Testamenttirekisteristä selviää, onko henkilöllä ollut testamentti ja jos, niin missä sitä säilytetään. Näin rekisteröinnillä varmistetaan, että testamentti löytyy helposti kuoleman jälkeen.

3. Testamentilla voi syrjäyttää lakiosan.

Tarua ja totta. Testamentilla ei voi syrjäyttää laillisia perillisiä, ellei lakisääteiset kriteerit perinnöttömäksi tekemiseen täyty. Perinnöttömäksi tekeminen on kuitenkin erityistapaus, joka vaatii varsin mittavaa näyttöä. Lain mukaan perinnöttömäksi voi määrätä henkilön, joka on tahallisesti rikollisella teolla loukannut syvästi perittävää tai hänen perimispolvessa olevaa sukulaista tai viettää jatkuvaa kunniatonta ja epäsiveellistä elämää. Jälkimmäinen pykälä on hyvin tulkinnanvarainen, tilanteen kokonaiskuva ratkaisee.

4. Ilman testamenttia serkkuni eivät voi periä minua.

Totta. Vanhempien sisarusten lapset eli serkut eivät ole oikeutettuja perintöön, ellei testamentissa niin määrätä. Mikäli lakimääräisiä sukulaisia ei ole elossa, eikä testamenttia ole, valtio perii koko omaisuuden.

5. Puolisoni perii puolet omaisuudestani ilman testamenttiakin.

Tarua. Puoliso ei peri omaisuutta ilman testamenttia lainkaan. Mikäli avioehtoa ei ole, kaikki omaisuus menee puoliksi. Jäljelle jäävään puolikkaaseen leskellä ei ole perimisoikeutta, ellei testamentissa niin määrätä.

6. Hallintaoikeustestamentti vähentää perintäveron määrää.

Totta. Hallintaoikeustestamentti tehdään yleensä puolisoiden välillä niin, että leski saa elinikäisen hallintaoikeuden omaisuuteen. Omistusoikeus siirtyy silti heti lakimääräisille perillisille. Hallintaoikeustestamentilla on taloudellisia etuja, sillä hallintaoikeuden saaja ei joudu maksamaan perintöveroa lainkaan. Hallintaoikeustestamentin tekeminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei perintöveroja tule kenenkään maksettavaksi. Perintöverot tulevat aina maksettavaksi, tässä tapauksessa omistusoikeuden saajille. Hallintaoikeus silti vähentää perintöveron määrää.

7. Testamentatessani hyväntekeväisyysjärjestölle minun ei tarvitse määritellä lahjoitukseni kohdetta.

Totta. Omaisuus voidaan testamentissa osoittaa suoraan järjestölle, ilman tarkemman kohteen määrittämistä.

Next article