Etusivu » Lapsen terveys » Krooninen suolistosairaus varjostaa lapsen arkea
Tulehdukselliset suolistosairaudet

Krooninen suolistosairaus varjostaa lapsen arkea

Sairauden oireet koetaan usein kiusallisina ja usein ne vaikuttavatkin arkielämää rajoittavasti. Kuvat: Unsplash

IBD eli tulehdukselliset suolistosairaudet saadaan hyvällä hoidolla kuriin myös lapsilla ja nuorilla.

– Tällä hetkellä meillä Suomessa on yli 40 000 potilasta, jotka ovat lääkekorvattavuuden piirissä IBD:n takia, toteaa dosentti Kaija-Leena Kolho

– Näistä noin 2000 on alle 18-vuotiasta, ja esimerkiksi Lastenklinikalla diagnosoidaan vuosittain 50 uutta tapausta. Tällä vauhdilla voimme kohta puhua jo kansantaudista.

– Lisääntymisen syitä ei tunneta, koska taudin perimmäistä syytäkään ei toistaiseksi tunneta, toteaa Kolho. 

Käsite IBD pitää sisällään Crohnin taudin, haavaisen paksusuolitulehduksen (colitis ulcerosa) sekä välimuotoisia suolistosairauksia. IBD:n ennakointia ja riskiryhmien kartoitusta vaikeuttaa se, että sairauksien kehittymisaikaa ei tunneta, eikä näin voida kiinnittää huomiota varhaisiin merkkeihin.

IBD:n oireina ovat ripuli ja tihentynyt ulostamisen tarve, joka saattaa ilmetä milloin tahansa. Sairauden oireet koetaan usein kiusallisina ja usein ne vaikuttavatkin arkielämää rajoittavasti. Erityisesti lapset ja nuoret kokevat oireet noloina ja saattavat tämän takia karttaa kasvavan ihmisen elämänpiiriin liittyviä asioita.

– Vanhempien ja muiden läheisten rohkaiseva suhtautuminen asiaan on hyvin tärkeää, toteaa Kolho. 

– Oireet ovat usein pahempia aamuisin, jolloin kouluunlähtö saattaa viivästyä. Koulun kanssa on syytä keskustella sairaudesta, jotta lapsi välttyisi vaikeuksilta mahdollisten myöhästymisten takia.

– Pahimmillaan arjen kuorma saattaa johtaa kouluhaluttomuuteen ja sosiaalisten tilanteiden pelkoon, toteaa Kolho. 

Vanhemman tehtävänä on luoda positiivista ilmapiiriä ja rohkaista lasta luottamaan siihen, että tämä pärjää sairaudestaan huolimatta. Tärkeää on myös huolehtia normaalista ruokavaliosta ja siitä, että lapsi liikkuu riittävästi.

– Vaikka nämä sairaudet ilmenevät lapsilla laaja-alaisempina ja vaikeampina kuin aikuisilla, niitä hoidetaan samoin kuin aikuisten sairauksia, toteaa Kolho. 

Yleensä ärtynyt suoli pyritään rauhoittamaan kortisonilla, mutta aina se ei riitä, jolloin tarvitaan lisäksi muita lääkkeitä pahenemisvaiheiden estohoitoon.

Vaikka sopivan hoitoratkaisun löytyminen saattaa joissain tapauksissa kestää, Kolho muistuttaa, että tulevaisuuden näkymät IBD:n suhteen ovat useimmiten positiiviset. 

– Oikealla hoidolla ja seurannalla sairaus saadaan kuriin. Lapsipotilaiden kanssa on tärkeää, että taudin ollessa rauhallisessa vaiheessa tehdään normaaleja asioita ja säilytetään elämässä ilo. Sairauden ei pidä päästää varjostamaan lapsuutta ja lapsen identiteettiä liiaksi, muistuttaa Kolho.

Next article