Suomalaisten riittävä D-vitamiinin saanti erityisesti talviaikaan herättää paljon keskustelua, mutta professori Christel Lamberg-Allardtin mukaan huoli vitamiinipuutoksesta on useimmiten turha.
THL:n tutkimusten mukaan suomalaiset saavat keskimäärin riittävästi D-vitamiinia syömästään ravinnosta.
– Suomessa maitotuotteet vitaminoidaan, mukaan lukien suurin osa kasvimaitotuotteista. D-vitamiinia saa useimmiten riittävästi, jos syö suositusten mukaisesti maitotuotteita, kalaa, vitaminoituja levitteitä ja munaa. Tämän on osoittanut jokainen viimeisen kahdeksan vuoden aikana tehty tutkimus, Lamberg–Allardt sanoo.
D-vitamiinilisää suositellaan pikkulasten lisäksi riskiryhmille, joiden ruokavalio poikkeaa merkittävästi yleisistä ravintosuosituksista tai auringon saanti on poikkeuksellisen vähäistä.
– Kaikissa Pohjoismaissa teini-ikäisten tyttöjen ja vanhusten on osoitettu kuuluvan riskiryhmään, mahdollisesti juuri yksipuolisen tai niukan ruokavalion vuoksi. Lisäksi Suomessa asuvan somali- ja kurditaustaisen väestön D-vitamiinitasot ovat alhaiset, minkä yhtenä selittävänä tekijänä pidetään peittävää pukeutumista, joka estää auringon säteilyn iholle, Lamberg-Allardt kertoo.
Myös osa sairauksista lisää D-vitamiinin tarvetta
– Esimerkiksi keliakian aiheuttama imeytymishäiriö altistaa puutosriskille, osteoporoosipotilaille puolestaan suositellaan D-vitamiinia kalsiumin imeytymistä tehostamaan, professori antaa esimerkkejä.
Sen sijaan suositukset ylittävästä D-vitamiinipitoisuuksista ei ole osoitettu olevan hyötyä.
– Joissain tapauksissa se voi olla jopa haitallista, professori jatkaa ja viittaa myrkytystilaan, jonka D-vitamiinin liikasaanti voi aiheuttaa.
Suomalaiset ravintosuositukset tähtäävät 10 mikrogramman päivittäiseen d-vitamiinin saantiin, turvallisen pitoisuuden rajana pidetään 100 mikrogrammaa vuorokaudessa.
– Turvallisen päiväannoksen raja on kuitenkin kuin veteen piirretty viiva. Toiset sietävät isoja annoksia D-vitamiinia paremmin, toisilla esimerkiksi jokin sairaus tai geenimuutos voi herkistää yliannostukselle. Myrkytys saa veren kalsiumpitoisuuden nousemaan, jolloin sitä ajautuu kehossa vääriin paikkoihin, kuten munuaisiin, Lamberg-Allardt sanoo.
Vitamiinitason mittaus paljastaa puutostilan
D-vitamiinin puutostila ei anna itsestään oireita.
– Liian vähäistä D-vitamiinin saantia on vaikea havaita. Sitä ei tunne kehossa, ennen kuin luut murtuvat, Lamberg-Allardt sanoo.
D-vitamiinitaso on selvitettävissä verinäytteestä tehtävällä mittauksella.
– Lääkärin suosituksesta D-vitamiinitasoja mitataan ja seurataan yleensä riskiryhmillä, jotta päivittäistä D-vitamiiniannosta osataan tarvittaessa lisätä, professori sanoo.
– Markkinoilla on kuitenkin kymmeniä eri D-vitamiinitason määritysmenetelmiä, joten mittaaminen ja tulosten tulkinta kannattaa jättää hoitohenkilökunnan vastuulle, Lamberg-Allardt jatkaa.
Testiä kannattaa pyytää Suomessa akkreditoidun laboratorion tekemänä.