Neurokirurgi ja HUS:n kehittämisylilääkäri Miikka Korja lähestyy tekoälyn mahdollisuuksia terveydenhuollossa kahdesta näkökulmasta.

– Suomessa terveydenhuolto on jaettavissa karkeasti ennaltaehkäisevään perusterveydenhoitoon sekä useimmiten prevention epäonnistumisen seurauksena tarvittavaan erikoissairaanhoitoon.

Tekoäly edistää perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää tavoitetta lisäämällä läpinäkyvyyttä ja yksilön mahdollisuuksia arvioida hoitoa.

"Valtavan tietomäärän hyödyntäminen tuottaa uskomattoman hyviä tuloksia."

– Tekoäly demokratisoi terveydenhuollon korkeatasoisen tiedon kaikkien ulottuville. Nykyisellään Suomesta esimerkiksi puuttuvat hoidon vaikuttavuusrekisterit, eikä alansa huippujen tunnistamiseen ole saatavilla lähipiirin subjektiivisia suosituksia relevantimpaa faktaa. Tekoäly voi mahdollistaa parhaan hoidon ja suositukset jokaisen ulottuville ajasta ja paikasta riippumatta, Korja esittelee läpinäkyvän tiedonsaannin tasa-arvoistavaa aspektia.

 

Potilastiedot hyötykäyttöön

Erikoissairaanhoidossa tekoäly on lisäresurssi hoidon tarpeen ja toimenpiteiden kohdentamisen arviointiin.

– Tehohoito on kallein ja kriittisin hoitoyksikkö, jossa hoidetaan potilaita, joilla lääkäreiden tekemän arvion perusteella on vielä kapasiteettia toipua. Lääkärin arvion potilaan ennusteesta ja hoidon hyödyistä pitäisi perustua satoihin tuhansiin tehohoidettavasta potilaasta kertyviin mittausarvoihin, sillä uutta dataa kertyy yhdestä potilaasta jokainen sekunti. Ihmisen on mahdotonta käsitellä kaikkea tätä tietoa, joten hoitopäätökset tehdään kovan kokemuksen tuoman intuition tukemana, Korja kuvailee.

Kokemuksen tuoma osaaminen ei kuitenkaan ole sellaisenaan siirrettävissä nuorelle kollegalle. Tekoäly lisää hoitovarmuutta vähentämällä intuitioon pohjautuvan päätöksenteon merkitystä mahdollistamalla suurten, ihmisaivoille mahdottomien tietomassojen käsittelyn.

– Valtavan tietomäärän hyödyntäminen tuottaa uskomattoman hyviä tuloksia. Suomessa on kerätty potilastietoja rekisteriin jo 60-luvulta lähtien. Tekoäly tekee ensimmäistä kertaa mahdolliseksi kaiken tämän valtavan tietomäärän käsittelyn ja hyödyntämisen potilastyössä ihmisen parhaaksi, Korja iloitsee.

 

Uhkia mahdollisuuksien rinnalla?

Tekoälykeskusteluun kytkeytyy pelkoja ja uhkakuvia, joihin neurokirurgi ei kuitenkaan näe aihetta.

– Moni pelkää, että tekoäly tekee virheitä esimerkiksi kuvadiagnostiikassa. Kriitikot kuitenkin unohtavat, että ihminen tekee terveydenhuollossa virheitä jatkuvasti. Sataprosenttisen varmaa systeemiä ei ole olemassakaan. Tekoälyn avulla parannetaan tilannetta nykyisestä, Korja herättelee.

– Olemme vielä kaukana luovasti uutta tietoa tuottavasta, ihmisen syrjäyttävästä tekoälystä. Tekoälyn hyödyntäminen kohdistuu nyt ja pitkälle tulevaisuuteen suppeisiin osa-alueisiin ja pohjautuu suhteellisen yksinkertaisiin algoritmeihin, Korja päättää rauhoitellen.