Olemme menossa järjestelmävetoisesta yhteiskunnasta ja ammattikeskeisyydestä kohti aitoa asiakaskeskeisyyttä ja -lähtöisyyttä. Myös lainsäädäntö tulee vahvasti muuttumaan, ihminen nostetaan keskiöön ja haetaan joustavasti henkilön elämäntilanteen ja elinkaaren mukaisia palveluja. Sitä kautta saadaan aikaan vaikuttavuutta ja ennakoitavuutta.

Digitalisaatio ja uudet toimintamallit tulevat muuttamaan asiakkaiden käyttäytymistä ja palveluprosessia. Se tulee muuttamaan myös ammattilaisten työtä. Perustana ovat ihmiskeskeisyys, väestöpohjainen ilmiölähtöinen vaikuttaminen ja uuden teknologian mahdollistama toiminnan muuttaminen. Tarvitaan eettistä keskustelua myös teknologiasta ja sen hyödyntämisestä.

Teknologia ei yksin muuta mitään, tarvitaan toimintatapojen muutos. Uudenlaiset työkalut ja monialainen yhteistyö parantavat niin kansanterveystyötä kuin ennakointia. Lääkärit, sosiaalityöntekijät, hammaslääkärit ja hoitajat eivät työskentele omissa siiloissaan vaan edistävät yhteistyössä hyvinvointia ja toimintakykyä.

”Uudenlaiset työkalut ja monialainen yhteistyö parantavat niin kansanterveystyötä kuin ennakointia.”

Esimerkiksi sähköisen Omaolo-palvelun kautta henkilö voi itse verkossa käydä läpi palvelupolkua miten toimia, jos oikea polvi on tosi kipeä. Aina on oltava mahdollisuus myös henkilökohtaiselle kontaktille ammattilaisen kanssa, sillä kaikilla ei mahdollisuutta tai osaamista hoitaa asioita verkkopalveluissa. Digitaalisuus tuo kuitenkin saataville laajemman valikoiman, joilla asiakkaita voidaan auttaa ja löytää heille vaikuttavia palveluja.

Ministeriön hyvinvointirobotiikan AiRo-ohjelma tukee tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä hyvinvoinnin edistämisessä niin kotona, palvelutalossa, kuntoutuksessa kuin sairaalassa.

Suomessa on luotettavaa, oikeellista ja hyvin koottua sote-tietoa, genomitietoa ja biopankkeja. Tietoa hyödyntämällä voidaan luoda muun muassa uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä. Sote-alustasta saatavaa tietoa pystytään hyödyntämään nopeasti ja tehokkaasti tekoälyn avulla, esimerkiksi saadaan tietoa ihmisen palvelupolun kehittämiseksi.

Sotetieto on suomalainen aarrearkku. Tietoa voidaan hyödyntää tutkimuksessa, kehittämisessä ja innovaatioissa ja luoda uusia ratkaisuja ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Sote-järjestelmä, data sekä uudet digityökalut muodostavat alustatalouden. Tämä luo mahdollisuuksia uusiin liiketoimintamalleihin ja kasvuun. Tietoturvasta ja tietosuojasta on pidettävä ehdottoman tarkasti huolta.

Nyt tarvitaan päätös sote-uudistuksen lainsäädännöstä. Reformi on välttämätön, jotta ihmisille voidaan taata heidän tarpeidensa mukaiset yhdenvertaiset palvelut. Digitaalisuus ja toiminnan muutos auttavat kustannusten hillitsemisessä. Soten kokonaisuus on hyvä alusta hyvinvoinnin kehittämiseen.