Testbed-ympäristössä yritys kehittää sekä tuotteita että palveluita niiden todellisessa käyttöympäristössä. Muissa Pohjoismaissa Testbed-palvelu on ollut yliopistosairaaloiden toimintaan integroituna jopa parinkymmenen vuoden ajan.

– Aloitamme toiminnan nyt Suomessa. Hanke liittyy käynnissä olevaan Nordic Testbed -hankkeeseen, jossa yhdistetään kaikkien pohjoismaisten pääkaupunkiseutujen sairaalat globaalisti yrityksiä houkuttelevaksi Testbed-ekosysteemiksi, toteaa ylilääkäri, dosentti Nina Lindfors, joka johtaa hanketta HYKS:ssä. 

Testbed-hanketta rahoittavat Tekes, HUS, CGI, GE Healthcare, Aalto Design Factory ja Helsingin Yliopisto. Hankkeen yhteistyökumppanina toimii myös Planmeca Group.

 

Yhteistyössä hallitusti sisään sairaalamaailmaan

Testbedissä on ensisijaisesti kyse terveyspalveluiden ja -teknologian kehitysympäristöstä. Hankkeen painopisteet ovat alussa leikkaussalitoiminta, kuvantaminen, muut laitteet sekä tietotekniikka. Potilasturvallisuus ja ekologisuus ovat tärkeässä roolissa. Yritys voi myös antaa ammatillista opetusta Testbedin puitteissa.

– On olemassa valtavasti yrityksiä, joilla on tarve päästä kehittämään ideoitaan tai laitteitaan todellisissa sairaalaolosuhteissa. Hanke rakentaa vuodessa sisäiset prosessit, joiden avulla niin suuret kuin pienetkin yritykset saadaan hallitusti sisään, Lindfors sanoo.

Jatkossa Testbed-palvelu integroituu koko sairaalan toimintaan niin, että mitä tahansa sairaalan toimintaan liittyviä tuotteita tai menetelmiä voidaan kehittää Testbedissä.

– Kyseessä voi olla leikkaussaliympäristö, tehohoito, osastohoito, kuntoutus tai vaikkapa kotisairaanhoito. Testbed ei rajaudu tiettyyn paikkaan, vaan se voi liittyä myös sairaalan ulkopuoliseen toimintaan.

 

Testbed-ympäristö mahdollistaa kehitystyön aidoissa tilanteissa.


Testbed-ympäristö mahdollistaa kehitystyön aidoissa tilanteissa.


Nopeaa ja ketterää kehitystä

Testbed on enemmän kuin simulaatioympäristö. Se tuo todellisen käyttäjäkokemuksen ja inhimillisyyden mukaan.

– Yritykset pääsevät siihen ympäristöön, jossa niiden innovaatioita oikeasti käytetään, ja me - henkilöstöä myöten - pääsemme vaikuttamaan syntyviin ratkaisuihin jo kehitysvaiheessa.

Testbediin toivotetaan tervetulleeksi yritykset kaikilta aloilta.

– Hyvä esimerkki on ennen hanketta Planmecan kanssa tehty yhteistyö, joka johti Suomen ensimmäiseen koko kasvojen motoriikan sisältävään kasvojensiirtoleikkaukseen. Toisaalta kyseeseen voisi tulla vaikkapa laitteiston päivitykseen vaadittava testausprojekti, leikkaussalin ilmanvaihdon tutkiminen infektioiden vähentämiseksi tai sairaalatekstiilien käyttötutkimus, kertoo Lindfors hankkeen mahdollisuuksista, ja jatkaa:

– Yritys säästää huomattavasti aikaa, kun tutkimusdata syntyy jo kehityksen aikana. Datan pohjalta tuotettu tieteellinen julkaisu on käytössä jo lanseerausvaiheessa.

Hyksissä yritykset toimivat yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa tehdään alan parhaimpien osaajien kanssa huippututkimusta ja kehitystyötä.

– Ovet ovat nyt auki systemaattiselle ja asiakaslähtöiselle yhteistyölle, Lindfors sanoo.

Hanketta koordinoi kehittämispäällikkö Satu Pesola. Tiedustele hankkeesta: satu.pesola@hus.fi