Merkittävä osa paikallisvaiheen syövistä voidaan jo nyt parantaa leikkaus-, säde- ja lääkehoitojen yhdistelmillä, kun taas laajalle levinneen syövän hoidossa tulokset ovat huonommat.

Miltä näyttävät seuraavat 50 vuotta ja mitä Suomessa voitaisiin tehdä syövän nujertamiseksi entistä ahtaammalle vuoteen 2067 mennessä? Kaikkia syöpätyyppejä ei todennäköisesti ole kokonaan kukistettu 50 vuodenkaan päästä, mutta entistä useammin syöpää voidaan pitää hoitojen avulla kurissa, usein jopa pysyvästi. On todennäköistä, että uusia tehokkaita syöpälääkkeitä tulee markkinoille koko ajan kiihtyvällä tahdilla. Voisi toivoa, että uusien syöpähoitojen saaminen kliiniseen käyttöön on nopeutunut. Uusia ja vanhoja syövän hoitomuotoja yksilöllisesti yhdistelemällä syövän hoitotuloksia on saatu ratkaisevasti parannettua. Syövän immunologiset hoidot ovat syöpälääkärin paras ase 2060-luvulla. Nämä hoidot olivat kehityksen alkuvaiheessa vuonna 2017, jolloin ne osoittivat merkittävää tehoa tiettyjen syöpämuotojen hoidossa. Syövän hoitopäätöksissä tarvitaan yhä enemmän tietoa syövän biologisista ominaisuuksista, kuten geenimuutoksista ja lääkeherkkyyksistä. Lisäksi tarvitaan laajoja tausta-aineistoja, joiden perusteella yksittäisen potilaan hoitojen tehoa voidaan ennakoida aiempien potilaiden hoitotulosten perusteella. Hoitojen valinnassa ja syöpäpotilaan ennusteen arvioinnissa nojataan tietokoneavusteiseen päätöksentekoon. Suomessa aloitettiinkin jo vuonna 2017 keinoälyprojekti terveydenhuollon päätöksenteon prosessien kehittämiseksi.

Syöpähoitojen tehoa voidaan vuonna 2067 mitata reaaliaikaisesti määrittämällä syövän hoitovaste verinäytteestä tarkasti, helposti ja nopeasti. Hoitoja muutetaan heti, jos valittu hoito ei tuota tulosta, jolloin tehottomien hoitojen
aiheuttamat sivuvaikutukset merkitsevästi vähenevät. Ehkä merkittävintä on syövän seulonnan ja varhaisdiagnostiikan kehitys, jonka myötä verinäytteestä voidaan seuloa kaikkia syöpiä tarkasti, helposti ja nopeasti. Verinäytteiden säännölliset syöpäseulonnat ovatkin vuonna 2067 merkittävästi vähentäneet levinneiden, vaikeasti hoidettavien syöpien määrää väestössä.

Suomessa on hiljattain tehty kauaskantoisia poliittisia päätöksiä, jotka toivottavasti pitävät suomalaiset tutkijat, lääkärit ja terveydenhuoltojärjestelmän kansainvälisen kehityksen kärjessä em. visioiden osalta vielä 2060-luvullakin. Hallitus myönsi viime vuonna nelivuotisen 17 M€:n rahoituksen kolmelle kansalliselle hankkeelle: Kansallisen Syöpäkeskuksen ja Kansallisen Genomikeskuksen perustamiselle sekä biopankkien toiminnan tukemiselle. Nämä hankkeet tukevat syövän hoitoa monin tavoin, jos nelivuotiselle rahoitukselle saadaan jatkoa. Toivottavasti ne tuovat Suomeen myös uusia innovaatioita, työtä ja hyvinvointia, koska alan ongelmat ja ratkaisut voidaan hyödyntää sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Syövän hoidossa tarvitaan isoja tausta-aineistoja potilaiden hoidon optimointiin. Näitä voivat tarjota kansalliset biopankit, joilla on tietoa vuosikymmenien ajalta kerätyistä syöpänäytteistä sekä potilaiden hoitotuloksista. Syövän genomin muutosten tutkimus muuttuu osaksi kliinistä rutiinitoimintaa jo lähivuosina. Näiden tulosten tulkintaan Kansallinen Genomikeskus tuo tarvittavaa osaamista. Kansallinen Syöpäkeskus puolestaan ohjaa syövän hoitoa ja tutkimusta. Sen perustamisen myötä edellämainitut syövän diagnostiikan ja hoidon merkittävät kehitysnäkymät voidaan tuoda kaikkien suomalaisten syöpäpotilaiden ulottuville.