Vuosittain myeloomaa diagnosoidaan Suomessa noin 400 uutta tapausta. Keskimäärin tauti puhkeaa 65-70 vuotiailla, nuorella iällä myelooma on vieläkin harvinaisempi ja lapsilla sitä ei esiinny.

Myeloomassa pahanlaatuisia myeloomasoluja esiintyy pääasiassa luuytimessä. Tauti kehittyy monen tekijän tapahtumasarjana, ja vaikka perimän vaikutusta ei kokonaan tunneta, geneettisillä tekijöillä on voitu osoittaa olevan vaikutusta sen puhkeamiseen.

Hematologian erikoislääkäri Mervi Putkonen kertoo, että syövän esiaste MGUS voi muuntua pitkän ajan kuluessa Myeloomaksi:

- Mutta vain yksi prosentti MGUS-tapauksista johtaa hoitoa tarvitsevaan myeloomaan, hän tarkentaa.

 

Myeloomaa on usein vaikea tunnistaa pelkistä oireista

"Hyvin tyypillistä myeloomassa on, että selkäoireiden lisäksi senkka on koholla. Päivystyksessä tämän pitäisi herättää lääkärit jatkotutkimuksiin myelooman poissulkemiseksi."

Vain osa myeloomista löydetään heti, kun potilas tulee oireiden vuoksi tutkimuksiin. Taudin oireet ovat usein yleisoireiden kaltaisia, kuten selkä- tai luustokipua, väsymystä ja toistuvia tulehduksia, ja siksi tauti on hankala heti tunnistaa. Putkonen huomauttaa, että myelooma voi olla myös oireeton, jolloin se todetaan usein sattumalta terveystarkastuksessa verikokeesta tai toisen taudin tutkimuksissa:

- Hyvin tyypillistä myeloomassa on, että selkäoireiden lisäksi senkka on koholla. Päivystyksessä tämän pitäisi herättää lääkärit jatkotutkimuksiin myelooman poissulkemiseksi.

- Suurin osa selkäoireista viittaakin johonkin muuhun kuin myeloomaan, hän toteaa.

Se, että heti esimerkiksi selkäoireiden ilmaannuttua niitä ei osata yhdistää myeloomaan, ei Putkosen mukaan aiheuta kuitenkaan haittaa taudin tilaan.

- Usein potilaat pohtivat, olisiko muutamaa kuukautta aikaisemmin tehdyllä diagnoosilla voitu vaikuttaa taudin kulkuun, mutta on todettu, että taudin ennusteissa ei tästä huolimatta ole eroa, hän sanoo.

- Yleensä vain yksittäistapauksissa, jolloin myeloomamuutos on selässä on niin kriittisessä kohdassa, että se aiheuttaa jalkojen heikkoutta tai halvausoireita, olisi tarpeellista päästä päivystyshoitoon heti. Kiiretilanteita on kuitenkin vain harvoin eikä aina silloinkaan ole kyse myeloomasta, vaan kyseessä voi olla myös joku muu tukirangan vaiva, Putkonen muistuttaa.

Myelooman ennuste on aina yksilöllinen ja hyvällä hoidolla sekä lääkkeillä taudin kulku voidaan pysäyttää jopa vuosiksi. Suomessa hoidon taso onkin Putkosen mukaan hyvin laadukasta ja kansainvälistä tasoa vastaavaa.

Putkonen pitää tärkeänä, että myös silloin, kun kyseessä on vakava krooninen sairaus, hoidon tavoitteena on mahdollistaa oireeton ja hyvä elämä.