Uusi teknologia tarjoaa ratkaisuja piilevien eteisvärinäpotilaiden varhaiseen tunnistamiseen. Eteisvärinä on väestössä yleisin rytmihäiriö, joka itsessään ei ole vaarallinen, mutta jonka seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Eteisvärinän pelätyin päätetapahtuma on aivoinfarkti, joka syntyy eteisvärinän aiheuttaman veren hyytymisen seurauksena sydämen vasemmassa eteislokerossa. Veren hyytyminen voidaan ehkäistä verenohennuslääkityksellä. Eteisvärinäpotilaista noin puolet on kuitenkin oireettomia, jolloin diagnoosi jää tekemättä ja verenohennushoito toteuttamatta.

Neurologi Jukka Putaala kohtaa työssään potilaat, jotka ovat tiedossa olevan tai piilevän eteisvärinän seurauksena saaneet aivohalvauksen.

– Suurella osalla potilaista eteisvärinä ei ole ollut tiedossa, mutta kliiniset tutkimukset ja kuvantaminen antavat aihetta epäillä sydänperäistä aivoveritulppaa. Nämä potilaat pitäisi saada pitkäaikaiseen rytmiseurantaan, jotta eteisvärinä saadaan kiinni ja aivohalvauksen uusiutuminen estettyä oikealla hoidolla, Putaala painottaa.

Neurologi kertoo, että usein piilevä eteisvärinä havaitaan vasta useamman viikon rytmivalvonnan seurauksena.

– Viimeisimmät tutkimukset ovat osoittaneet, että mitä pidemmällä aikavälillä sydänsähkökäyrää pystytään tallentamaan, sitä useammin piilevä eteisvärinä diagnosoidaan. Sydänsähkökäyrän rekisteröintiä tulisi voida jatkaa viikkoja, mikä on mahdollista ainoastaan etämonitoroinnilla. Oireisiin perustuen rytmihäiriötä ei saada kiinni, koska noin kaksi kolmesta rytmihäiriöjaksosta on oireettomia.

Nykyisellään etämonitorointi ei vielä kuulu rutiinitoimenpiteisiin, mikä tarkoittaa, että suuri osa potilaista jää ilman seurantaa.

– Jos aivohalvauksen sydänperäisyyttä ei tunnisteta, potilas jää aspiriinipohjaiselle hoidolle, joka on tässä tapauksessa tehotonta ja aivoinfarktin uusiutumisen riski lisääntyy, Putaala huomauttaa.


Teknologian luomat mahdollisuudet käyttöön

Jatkuvasti kehittyvä teknologia mahdollistaa sydämen rytmin pitkäaikaisen etävalvonnan, mutta kustannussyistä etämonitorointia ei ole vielä saatu laajojen massojen hyödynnettäväksi. Etämonitoroinnilla estetty aivohalvaus maksaa itsensä kuitenkin takaisin.

– Teemme kiivaasti tutkimusta sen eteen, että saisimme pitkäaikaisen rytmivalvonnan kustannustehokkaasti laajojen potilasmassojen käyttöön, Putaala kertoo.

"Sydänperäiset aivoveritulpat ovat yleensä vaikeaoireisia ja seuraukset usein katastrofaalisia, jos niitä ei päästä riittävän ajoissa hoitamaan"

Etämonitorointi voidaan toteuttaa esimerkiksi ihon alle implantoitavalla rytmivalvurilla, joka voidaan asentaa useaksi vuodeksikin. Markkinoilla on myös älyvaatteita, sykevöitä ja laastareita, joihin kiinnitetty laite tallentaa sydänsähkökäyrää. HYKS:ssä testataan parhaillaan pilottitutkimuksessa Suomessa kehitettyä laitetta, joka lähettää aivoinfarktipotilaan sydänsähkökäyrän matkapuhelimen sovellukseen.

Etämonitoroinnilla estettävien aivohalvausten määrä voi nousta määrällisesti hyvinkin suureksi: sydänperäiseksi epäillyt salasyntyiset aivoinfarktit muodostavat vähintään viidenneksen kaikista aivohalvauspotilaista.

– Kyseessä on iso joukko, ja tarvitsemme lisää keinoja päästäksemme kiinni oireisiin riittävän varhain, jotta aivohalvaukselta vältyttäisiin. Sydänperäiset aivoveritulpat ovat yleensä vaikeaoireisia ja seuraukset usein katastrofaalisia, jos niitä ei päästä riittävän ajoissa hoitamaan, Putaala painottaa.