Verenkiertoelinten sairauksiin kuoli vuonna 2013 lähes 20 000 suomalaista, melkein yhtä paljon miehiä (37 % kuolemista) ja naisia (38 %). Työikäisillä miehillä nämä sairaudet olivat keskeisin kuolinsyy (25 %), toisena kasvaimet (22 %). Saman ikäisillä naisilla kasvaimet olivat johtava kuolinsyy (43 %), mutta verenkiertoelinten sairaudet olivat toisella sijalla (15 %).

Eläkeikäisillä verenkiertosairaudet olivat ylivoimainen kuolinsyy yli 40 %:n osuudella, tasavertaisesti kummallakin sukupuolella. Näistä hieman yli puolet johtui yksistään sepelvaltimotaudista.

Samana vuonna verenkiertoelinten sairaudet aiheuttivat eniten erikoissairaanhoidon hoitojaksoja ja -päiviä (13 % kaikista hoitojaksoista ja 18 % hoitopäivistä). Näistä sairauksista valtaosan käsittivät sepelvaltimotauti, rytmihäiriöt ja aivoverisuonisairaudet.

Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi sairaalahoidossa oli yhteensä yli 80 000 suomalaista, joilla hoitojaksoja oli yli 120 000. Sepelvaltimotauti vaati 20 000 hoitojaksoa, joista puoleen liittyi leikkaus tai muu hoitotoimenpide.

Muiden sydänsairauksien vuoksi hoidettiin yli 30 000 potilasta lähes 45 000 hoitojakson verran. Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä kertyi verenkiertoelinten sairauksien vuoksi lähes 380 000 yli 190 000 potilaalle.

Sydänsairaudet jakautuvat Suomessa alueellisesti epätasaisesti. Kelan Terveyspuntari kuvaa kansansairauksien esiintymistä iän ja sukupuolen mukaan vakioidulla indeksillä, jossa koko maan keskiarvoa kuvataan luvulla 100.

Sepelvaltimotaudin osalta ääripäitä edustavat Ahvenanmaa (42,4) ja Pohjois-Pohjanmaa (150,8). Varsinais-Suomi, Satakunta, Helsinki ja Uusimaa ovat muita pienemmän esiintyvyyden maakuntia. Sen sijaan Kainuussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa sepelvaltimotautia on paljon.

Sepelvaltimotauti on suurelta osin ehkäistävissä, mitä kuvastaa jo se, että viimeisen 40 vuoden aikana työikäisten miesten ja naisten kuolleisuus tähän tautiin on pienentynyt 80 %.

Äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan miehillä tärkeimmät vaikuttavat taustatekijät ovat kolesterolitasojen lasku sekä tupakoinnin ja kohonneen verenpaineen väheneminen. Naisilla kolesteroli ja verenpaine ovat tasavertaisina muutoksen takana huolimatta tupakoinnin lisääntymisestä.

Tupakoinnin tiedetään olevan merkittävä riskitekijä verenkiertoelinten sairauksissa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan esimerkiksi päivittäin tupakoivalla aikuisella naisella on yli kolminkertainen riski saada sydänsairaus verrattuna tupakoimattomaan.

Suomessa tupakoinnin aiheuttamien verenkiertoelinten sairauksien arvioidaan aiheuttavan muun muassa lähes puolet kaikista tupakoinnin aiheuttamista erikoissairaanhoidon hoitopäivistä.

Ennaltaehkäisyssä on muistettava myös terveellinen ruokavalio, liikunta sekä runsaan alkoholin käytön välttäminen ja lihavuuden ehkäisy.

Sydän- ja verisuonisairauksien ehkäisyssä sekä hyvän hoidon ja kuntoutuksen varmistamisessa siis riittää paljon töitä. Meille kaikille.