Kun vuorokausirytmi retkahtaa raiteiltaan, rytmin korjaamiseen tarvitaan valoa ja usein myös melatoniinia. Se ei kuitenkaan ole unilääke, muistuttaa Helsingin yliopiston dosentti ja unitutkija Tarja Stenberg.
Aivojen parasta huoltoa on uni. Koska nukumme pimeänä vuorokauden aikana, pimeähormoni melatoniini auttaa, kun unirytmi sekoaa.
– Melatoniinia käytetään paljon aikaerorasituksen eli jetlagin sekä vuorotyöläisten vuorokausirytmin tasoittamiseen. Melatoniinivalmiste saa aivot luulemaan, että on pimeä, ja keho alkaa valmistautua uneen, kertoo Stenberg.
Tavallinen unilääke hillitsee hermosolujen aktiivisuutta ja jouduttaa siten väsymistä. Melatoniini ei lisää unettavuutta, vaan auttaa tunnistamaan oloja, joissa nukahtaminen on mahdollista. Tämä pimeähormoni esimerkiksi alentaa kehon lämpötilaa. Sen avulla elimistö sopeutetaan luontevaan vuorokausirytmiin. Pelkkä apteekissa asiointi ja valmisteen ottaminen ei kuitenkaan palauta rytmiä kohdalleen.
Lue myös: Unihäiriön syy on tärkeää selvittää tarkoin
– Vuorokausirytmin säätäminen on niin konstikasta, että sitä ei kannata tehdä omin päin. Koska valo on tärkein rytmin tahdistaja, sen määrä on aina tärkein tekijä. Aamulla otettu valmiste vaikuttaa eri tavoin kuin illalla otettu. Jos melatoniini otetaan valon kannalta väärään aikaan, valo voittaa eikä melatoniini vaikuta.
Parhaimmillaan valo ja melatoniini tehostavat toistensa vaikutusta.
– Aivojen käpylisäke tuottaa melatoniinia, joten siinä mielessä melatoniini on luontaistuote. Sen käytöllä ei ole havaittu olevan vakavia sivuvaikutuksia – mutta tulee kuitenkin muistaa, että melatoniini on kuitenkin hormoni siinä missä muutkin, joten lasten ja raskaana olevien ei pidä sitä käyttää.