Epävirallinen tieto tuli kesken työpäivän, kun sairaalasta soitettiin ja pyydettiin uusintatestiin.

– Hiv-testi näyttää vain ani harvoin väärää positiivista. Vaikka lääkäri ei ollut sitä minulle vielä sanonut, tiesin jo ennen uusintatestiä saaneeni hiv:n.

Valkosen mukaan pahin järkytys liittyi sairauden mukana tulleeseen häpeään ja siihen, että hän sai tartunnan parisuhteen ulkopuolisesta seksistä. Hän kertoi tartunnastaan aluksi vain muutamille lähimmille ystävilleen. Silloinen kumppani pysyi rinnalla tartunnasta huolimatta.

– Vanhemmilleni kerroin sairaudesta vasta pari vuotta sitten. En halunnut, että vanhat ihmiset joutuvat murehtimaan terveydestäni. Vuosien varrella kuitenkin tajusin, että hiv ei itse asiassa ole muita kroonisia sairauksia kummempi. Lähes kaikki ihmiset kohtaavat elämänsä aikana erilaisia sairauksia. Minun kohdallani se on hiv.

 

Yksi tabletti päivässä

Hiv:n toteamisen jälkeen meni muutamia vuosia ennen kuin Valkosen lääkehoito aloitettiin.

– Nykyisin hiv-potilaiden lääkehoito aloitetaan heti, mutta minun tartuntani aikaan oli tapana odottaa, että elimistön viruskuorma nousee ja auttajasolujen määrä laskee. Lääkehoitoni alkoi vuonna 2006. Otan yhden tabletin joka päivä ja käyn seurantakokeissa kahdesti vuodessa.

Toimivan lääkityksen ansiosta Valkosen viruskuorma on pysynyt niin matalana, että hän ei voi tartuttaa toista ihmistä. Vaikka sairaus on hyvin hallinnassa, vaikeuttaa se silti uusien ihmissuhteiden solmimista. Työelämää hiv ei sen sijaan rajoita.

– Itse jäin pois vakituisesta työsuhteestani omasta tahdostani. Nykyisin teen projektitöitä, opiskelen ja olen mukana vapaaehtoistoiminnassa.