HIV on krooninen sairaus siinä missä diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, niveltulehdus tai allergia ja astmakin. Silti tutkimusten mukaan yli 60 % HIV-positiivisista kokee vaikeaksi tai erittäin vaikeaksi kertoa sairaudesta lähipiirilleen.

– Ajoissa diagnosoidun HIV:n kanssa voi elää normaalia elämää, eikä hoidettu HIV tartuta tai lyhennä odotettua elinikää. Terveisiin nähden HI-viruksen on tutkimuksissa todettu madaltavan elämänlaatua hieman, muttei sen enempää kuin muutkaan krooniset sairaudet, infektiolääkäri Jussi Sutinen oikoo käsityksiä HIV:stä.

Sairauden elämänlaatua heikentävä osa-alue kuitenkin poikkeaa muista kroonisista sairauksista selkeästi.

– HIV:n vaikutus elämänlaatuun näkyy painotetusti mielenterveydessä ja seksielämässä. Vanhentuneet tiedot saavat ihmiset pelkäämään ja karttamaan HIV-positiivisia erityisesti sukupuolikontaktissa. Tämä on absurdia, sillä suojaamaton seksi satunnaisen kontaktin kanssa on vaarallisempaa kuin diagnosoidun HIV-positiivisen, Sutinen herättelee.

Lääkehoidossa olevien HIV-positiivisten riski tartuttaa on tutkimuksissa osoitettu olemattomaksi.

– Yli 1600 tutkitusta parista ja yli 120 000 suojaamattomasta emätin- tai peräaukkoyhdynnästä tartuntojen määrä oli pyöreä nolla, kun pariskunnan toinen osapuoli on ollut lääkehoidossa oleva HIV-positiivinen, Sutinen kertoo.

– Tutkimukseen osallistuneista yli 1600 HIV-negatiivisesta 19 oli tutkimuksen päätyttyä muuttunut positiiviseksi, mutta virus ei kertaakaan ollut sama kuin HIV-positiivisella puolisolla, infektiolääkäri jatkaa vain hoitamattoman viruksen tartuttavan osoittavista tuloksista.

Sutinen peräänkuuluttaa tietoisuuden lisäämistä ja lainsäädännön muuttamista stigmojen murtamisessa.

– Suomen oikeuslaitoksen tulkinnan mukaan suojaamatonta seksiä harrastava, hyvän hoitovasteen HIV-positiivinen voidaan tuomita rikokseen vaaran aiheuttamisesta, vaikka tartuntavaaraa ei ole. Vanhanaikainen lainsäädäntö ylläpitää stigmaa ja eriarvoisuutta.

 


Vanhentuneet tiedot saavat ihmiset pelkäämään ja karttamaan HIV-positiivisia erityisesti sukupuolikontaktissa.


 

Kannatko vastuun riskinotostasi?

Suojaamaton seksi on aina riski, ja riskikäyttäytyminen syy hakeutua testiin.

– On naiivia ajatella, että HIV koskee vain marginaaliryhmää eikä minua. HIV voi olla oireeton jopa 10 vuotta, ja näiden vuosien aikana ehtii levittämään tautia tietämättänsä aika paljon, Sutinen sanoo.

– Pitkälle edetessään virus voi aiheuttaa oheistauteja, joita ei saada hallintaan. Jokainen HIV-kuolema on turha, infektiolääkäri painottaa ja kannustaa testiin jokaisesta altistuksesta.

WHO tavoittelee vuoteen 2020 mennessä tilannetta, jossa 90 % HIV-tartunnan saaneista on diagnosoitu, näistä 90 % lääkehoidossa, ja 90 % on saanut hyvän hoitovasteen.

– Suomessa testaaminen on muita Pohjoismaita vähäisempää, emmekä vielä ole saavuttaneet tavoitetta diagnosoinnin osalta. Arviolta 12 % potilaista jää vielä ilman diagnoosia ja hoitoa, osittain terveydenhuollon passiivisuudesta ja testaamiseen liittyvien häpeän tunteista johtuen, Sutinen sanoo ja rohkaisee muutokseen.