Jos hiv-tartuntaan on ollut pienikin mahdollisuus, testiin kannattaa hakeutua heti. Varhain löydetty tauti on hyvin hoidettavissa, eikä se enää lyhennä elinikää. HUS:in infektiosairauksien poliklinikalla työskentelevä sairaanhoitaja Helena Mäkinen on tehnyt töitä hiv- ja aids-potilaiden parissa jo 80-luvulta lähtien: ensin kylvettäjänä ja valmistumisensa jälkeen, vuodesta 1987 lähtien, sairaanhoitajana.
Infektiosairauksien poliklinikalla verkostosairaanhoitajana jo yli 15 vuoden ajan työskennellyt Mäkinen kohtaa työssään hiv-tartunnan saaneita kaikista sosiaaliluokista.
– Tehtäväni on antaa tukea ja ohjata potilaitani heidän tarvitsemiensa palvelujen pariin. Monella heistä on elämässään haasteita, joista hiv ei ole aina suurin.
Hiv-status selville
Helena Mäkinen on yksi vuonna 1993 perustetun Suomen HIV/aids-sairaanhoitajayhdistyksen perustajajäsenistä. Yhdistys koordinoi tällä hetkellä hiv-hoitotyön käsikirjan päivitystä. Kirjan päivitetty, sähköinen versio ilmestyy tammikuussa 2018. Sen kautta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat saavat ajantasaista tietoa hiv-infektiosta nopeasti ja helposti.
Verkostosairaanhoitajan työssään Mäkinen käy pitämässä luentoja ja osastotunteja hiv-infektiosta.
Vaikka et kuuluisi riskiryhmään, et voi absoluuttisen varmasti tietää, millainen menneisyys kumppanillasi on ollut.
– Puhun myös aktiivisen hiv-testauksen puolesta. Mielestäni jokaisen pitäisi tietää oma hiv-statuksensa. Monesti kysytään, miksi pitäisi mennä hiv-testiin. Sanon aina, että kukaan ei voi mennä takuuseen muista kuin itsestään, Mäkinen toteaa.
Arvioiden mukaan noin 800 suomalaista sairastaa tälläkin hetkellä hiv-infektioita tietämättään. Koska he eivät tiedä sairaudestaan, he voivat myös tartuttaa sitä eteenpäin. Suomessa iso osa tartunnoista todetaan myöhään ja varsin monesti vaiheessa, jossa potilas olisi tarvinnut lääkehoitoa jo pitkään.
– Vaikka et kuuluisi riskiryhmään, et voi absoluuttisen varmasti tietää, millainen menneisyys kumppanillasi on ollut. Siksi aina, kun uudessa suhteessa mietitään kondomin pois jättämistä, kummankin osapuolen tulisi käydä sukupuolitautitestissä, jossa testataan myös hiv, Mäkinen painottaa.
Tehokasta hoitoa
Hiv-potilaiden lääkehoito on nykyisin hyvin siedettyä. Lääkkeitä otetaan kerran tai kahdesti päivässä, eivätkä ne aiheuta juurikaan sivuvaikutuksia. Kun lääkehoito toimii ja potilaan virusmäärä pysyy matalalla, infektio ei tartu eikä etene. Tärkeintä on, että hiv löydetään mahdollisimman varhain.
– Hiv-testissä voi käydä millä tahansa terveysasemalla, sukupuolitautien poliklinikoilla, opiskelija- ja työterveyshuollossa sekä yksityisillä lääkäriasemilla. Matalan kynnyksen testauspaikat, kuten Hivpoint, SPR:n Pluspisteet ja Positiiviset ry, tarjoavat anonyymia pikatestausta, joka tavoittaa hyvin etenkin hiv-infektion riskiryhmiin kuuluvia.
Helena Mäkisen mukaan hiv-diagnoosin saaneiden suurin shokki ja suru liittyvät yleensä paitsi pitkäaikaissairauteen, myös häpeän tunteisiin ja pelkoon yksinäisestä ja perheettömästä loppuelämästä.
– Lohdutan asiakkaitani sanomalla, että suru ottaa aikansa ja elämää eletään jatkossakin. Perheen perustaminen ja lapsen saaminen ovat hiv:iä sairastaville nykyisin täysin mahdollisia.