Eteisvärinän suurin riskitekijä on ikä, mutta tutkimukset ovat osoittaneet, ettei ikääntyvä väestö riitä yksinään selittämään lisääntynyttä eteisvärinä-potilaiden määrää. Taustalta löytyy yhä useammin ylipainoa ja verenpainetautia.

Eteisvärinässä sydämen eteinen supistuu kammiota tiheämmin aiheuttaen epäsäännöllistä sykettä. Sydämen eteinen värisee, jolloin sydän ei pumppaa verta kunnolla ja tämä saattaa aiheuttaa veren hyytymiä. Aivoihin kulkeutuessaan hyytymät voivat johtaa aivohalvaukseen.

Kardiologi Pekka Raatikainen korostaa, että keskeistä eteisvärinätapausten ja sen aiheuttamien seurauksien vähentämisessä on perussairauksien hoito ja ennaltaehkäiseminen sekä hyvin toteutettu verenohennushoito.

–  Ylipaino, verenpainetauti, diabetes ja kaikki sydänsairaudet altistavat eteisvärinälle. Jos näitä ei hoideta, ei myöskään eteisvärinää saada kuriin. Hyvin toteutettu verenohennushoito puolestaan on avainasemassa aivoinfarktin estämisessä, Raatikainen neuvoo.

Tuore tutkimus peräänkuuluttaa korkeampia kriteerejä eteisvärinää sairastavien verenohennuspotilaiden hoitotasapainolle. Verenohennuksessa käytettävän varfariinihoidon toteutumista seurataan noin neljän viikon välein otettavilla INR-mittauksilla. INR-lukujen perusteella lasketaan TTR-arvo, jolla nähdään  potilaan varfariinihoidon taso.

– Olin mukana tutkimuksessa, jossa selvitettiin suomalaisten, varfariinia saavien, eteisvärinäpotilaiden hoitotasapainoa. Nykyisellään hoidon tavoitteena pidetään INR-arvon sijoittumista 60–70 prosenttia ajasta tavoitetasolle (TTR on 60–70 %). Uuden tutkimustiedon valossa näyttäisi siltä, että hyvä hoitotasapaino edellyttäisi INR-arvon sijottumista jopa 80 prosenttisesti tavoitetasolle (TTR on vähintään 80 %), Raatikainen kertoo.

Varfariinihoidon lisäksi markkinoilla on suoria oraalisia antikoagulantteja (apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani ja rivaroksabaani), jotka eivät vaadi jatkuvaa INR-seurantaa.

 

Pulssin tunnustelu on halpa henkivakuutus

Nykyisillä hoidoilla eteisvärinän seurauksena syntyvät aivoverenkierron häiriöt ovat tehokkaasti estettävissä. Eteisvärinä ja sen aiheuttamat sydämen sisäiset hyytymät voivat kuitenkin olla täysin oireettomia, jolloin eteisvärinä jää tunnistamatta. Noin puolet potilaista ei tunnista eteisvärinää itse. Toimenpiteitä tarvitaankin eteisvärinän varhaisen diagnoosin edistämiseksi, jotta hoitoon päästään käsiksi. Kardiologi Pekka Raatikainen korostaa omaehtoisen pulssin tunnustelun merkitystä.

– Etenkin riskiryhmillä pulssin tunnustelu aamuin illoin on helpoin ja halvin tapaa edistää eteisvärinän varhaista diagnoosia, Raatikainen painottaa.

Eteisvärinän oireet vaihtelevat oireettomuudesta voimakkaaseen sydämen tykytykseen, rintakipuun, hengenahdistukseen tai jopa pyörtymiseen.

– Tärkeää olisikin, että pulssia tunnusteltaisiin myös silloin, kun oireita ei ole, Raatikainen lisää.

 

Hoito tarvitsee tuekseen potilaan sitoutumisen

Eteisvärinää hoidetaan oireista riippuen yleisimmin joko niin sanotulla sykkeenhallintamenetelmällä, jossa keskitytään pitämään syke rauhallisena tai rytminhallinnalla, jossa rytmi pyritään palauttamaan lääkkeellä tai sähköisellä rytminsiirrolla. Eteisvärinä voidaan saada loppumaan myös katetriablaatiolla, jossa sydämen sisältä poistetaan rytmihäiriötä aiheuttava sähköinen rakenne.

– Katetriablaatio on voimakasoireisille eteisvärinäpotilaille hyvä hoitovaihtoehto ja sen on todettu parantavan vaikeista oireista kärsivien elämänlaatua huomattavasti. Suomessa katetriablaatiota käytetään kuitenkin muita Pohjoismaita vähemmän, Raatikainen harmittelee.

Hoitolinjasta riippumatta keskeistä on verenohennushoidon laadukas toteutuminen ja potilaan sitoutuminen.

– Jos verenohennushoito on käytössä, lääke on otettava säännöllisesti, eikä tykytysoireiden ilmaantuessa, Raatikainen neuvoo.