Sairastelu oli hänelle hyvin harvinaista, jonka vuoksi hän hakeutui lääkärille. Lääkäri sanoi levon ja lämpimän juoman auttavan.

– Vaan ei auttanut. Päätin tavata paremman diagnoosin toivossa toisen lääkärin, mutta hän määräsi samat hoidot. Olo paheni vähitellen, ja pian kaaduin kotona todella pahasti tajuntani menettäen. Sairaalassa annettiin ensiapua ja passitettiin kotiin, Laurell muistelee.

– Tilanne ei muuttunut, vaan kaatumiskohtaukset jatkuivat. Vihdoin erään kaatumisen jälkeen sairaalan henkilökunta heräsi tilanteeseen ja lähettivät tutkimuksiin. Olin vuorokauden eristyksessä, minä aikana tapahtui vakava tajuttomuuskohtaus: elintoiminnot heikentyivät ja syke laski. Tämän seurauksena minut vietiin teho-osastolle.

Pitkän tutkimusvaiheen jälkeen Laurell kotiutettiin. Neurologisten tutkimusten perusteella hänelle määrättiin jopa 22 päivittäin otettavaa lääkepilleriä ja tiheä seuranta. Kohtausten jatkuessa epilepsian mahdollisuutta mietittiin, mutta varmaa diagnoosia ei osattu tehdä vieläkään. Laurell kyllästyi tehottomiksi osoittautuviin hoitosuhteisiin ja alkoi itse vaatia perusteellista tutkimusta. Lopulta hänellä todettiin olevan epilepsia.

Vuoden kuluttua ja monen eri hoitokokeilun jälkeen Laurell näki ilmoituksen vagushermon stimulointihoidosta eli VNS-hoidosta. Siinä solisluun alapuolelle lähelle kainaloa asennetaan pieni lääkintälaite ja kaulaan kaksi elektrodia. Näin sähköisiä impulsseja kulkeutuu vagushermoon, joka puolestaan lähettää impulsseja niihin aivojen osiin, joissa kohtaukset alkavat. Hoito vähentää epilepsiakohtausten esiintymistiheyttä ja sitä käytetään yleensä toisen hoitomuodon, kuten lääkehoidon, kanssa. Kaikille VNS ei sovi.

Euroopassa hoito oli jo yleinen, mutta Suomessa tuohon aikaan vielä uusi ja harvinainen hoitomuoto. Siksi korkeiden kustannusten vuoksi sitä ei heti haluttu antaa vaan ehdotettiin lääkehoidon jatkamista. Oman aktiivisuuden ja päättäväisyyden ansiosta Laurell vaihtoi hoitavaa lääkäriä ja pian tämän ja tarkkojen tutkimusten jälkeen sai VNS-laitteen.  

Harva epileptikko tunnistaa kohtauksen lähestyvän, mutta VNS-laitteen kanssa Laurell on alkanut tunnistaa kohtausta edeltäviä tuntemuksia, kuten käsien jäykistymistä.

– Esimerkiksi sykettä nostava kova fyysinen rasitus aiheuttaa epileptiseen kohtaukseen liittyviä tuntemuksia. Silloin laitan magneetin pulssigeneraattorin päälle, jolloin se aktivoituu ja pysäyttää kohtauksen alkamisen. Tajuttomuutta ja kaatumiskohtauksia epilepsia ei ole enää aiheuttanut, hän kertoo.

– Haittavaikutuksia ei ole ollut. En anna laitetta koskaan pois!