MS-taudin yleisin, niin kutsuttu aaltomainen, muoto etenee oireettomien tai vähäoireisten vaiheiden ja pahenemisvaiheiden vuorotellessa.

– Lääkehoidon tavoitteena on saada taudin aktiivisuus mahdollisimman vähäiseksi ja siten säilyttää sairastuneen toimintakyky, kertoo dosentti, neurologian erikoislääkäri Juha-Pekka Erälinna.

Taudinkulkua muuntavan lääkehoidon ohella annetaan myös oireenmukaista hoitoa.

– MS-tautiin voi liittyä esimerkiksi lihasjäykkyyttä, rakonpidätysongelmia tai kipua. Oireita hoidetaan ja kuntoutetaan tarpeen mukaan, Erälinna sanoo, ja jatkaa:

– Pääfokus hoidossa on kuitenkin taudinkulkuun vaikuttavassa lääkehoidossa, jotta oireita ei pääsisi ylipäänsä syntymään.

Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n nimeämän työryhmän koostama Käypä hoito -suositus listaa tarkasti miten MS-taudin lääkitys valitaan tieteelliseen näyttöön perustuen.

– Tämän taudin kohdalla suositukset ovat erityisen tärkeitä, sillä MS-tauti on monikasvoinen ja sen hoito haastavaa, Erälinna kertoo.


Seuranta paljastaa hoidon tehon

Lääkehoito aloitetaan ensilinjan lääkkeillä. Toisen linjan lääkkeisiin turvaudutaan, jos ensilinjan hoidon teho ei ole riittävä.

Kaikkein tärkeintä MS-taudin hoidossa on seuranta, jotta tiedetään tehtiinkö oikeita ratkaisuja. Neurologi onkin hyvä tavata säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa, Erälinna alleviivaa.

Neurologikäynnillä arvioidaan hoidon tehoa tekemällä kliininen neurologinen tutkimus sekä kuulemalla potilasta siitä miten arki on sujunut. Käyntien välissä korostuu potilaan oma rooli.

– MS-tautiin sairastuvat ovat usein ruuhkavuosia eläviä nuoria naisia, joilla ymmärrettävästi olisi muutakin tekemistä kuin seurata sairauttaan. Silti olisi hyvin tärkeää, että potilas tunnistaa sen, jos oireet lisääntyvät.

MS-taudin pahenemisvaiheella tarkoitetaan tilannetta, jossa uusi neurologinen oire tai vanhojen oireiden äkillinen paheneminen kestää yli vuorokauden ajan. Oire voi olla esimerkiksi yhtäkkistä puutumista, kömpelyyttä tai näön heikkenemistä.

– Näissä tilanteissa pitää olla yhteydessä hoitopaikkaan, jotta voidaan tutkia onko hoito lakannut toimimasta sekä antaa mahdollisesti kortisonihoito.


Seurannassa apuna monia työkaluja

Suomessa on käytössä uusi MS-taudin seurantajärjestelmä, joka auttaa taudin seurannassa silloinkin, kun hoitopaikka tai hoitava lääkäri vaihtuu.

– Järjestelmästä on valtavasti hyötyä, sillä sinne kirjataan tulevaisuudessa kaikki tiedot niin lääkityksestä, pahenemisvaiheista kuin tehdyistä tutkimuksistakin, Erälinna kertoo, ja jatkaa:

Hoidon suunnittelua tukee myös hoidonseurantajärjestelmästä muodostuva MS-rekisteri, josta nähdään miten hoidot ovat toimineet kansallisella ja yksilöllisellä tasolla.

Magneettikuvaus on tärkeä osa MS-taudin hoitoa, sillä kuvaus paljastaa myös niitä muutoksia, jotka eivät aiheuta oireita.

– Magneettikuvauksen käytöstä seurannassa on julkaistu uusia suosituksia, jotka tullaan huomioimaan myös Käypä hoito -suosituksen päivityksessä.

MS-taudin hoidon seurannan työkalujen, käytössä olevien ja lähivuosina käyttöön tulevien, merkitystä Erälinna pitää keskeisenä.

– On todella hienoa, että meillä on seurannan työkaluja, joiden avulla taudin kulkuun voidaan vaikuttaa ajoissa, Erälinna toteaa, ja päättää:

– On myös hyvin tärkeää, että työkaluja käytetään ja että hoitosuunnitelmia ollaan valmiita muuttamaan, jos aihetta siihen ilmenee.