Käypä hoito-suosituksen mukaisesti tukitoimet on aloitettava heti, kun toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmat havaitaan.

Adhd on aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö, josta käytetään myös nimitystä tarkkaavuus- ja yliaktiivisuushäiriö. Adhd:n esiintyvyys on noin viisi prosenttia ikäluokasta, mutta esiintyvyysluvut vaihtelevat käytetyistä kriteereistä riippuen. Usein adhd:hen liittyy samanaikaisesti muita neurologisia ja/tai psykiatrisia häiriöitä.

ADHD-liiton puheenjohtaja, lastenlääkäri Liisa Virkkunen kertoo, että adhd-oireisen lapsen tai nuoren ja tämän perheen tukitoimien aloittaminen ei vaadi diagnoosia.

- Jo levottomien, huonosti nukkuvien ja syövien, vaativien vauvojen perheiden tukeminen on tärkeää ja tulee aloittaa ennekuin vanhemmat uupuvat täysin. Ensisijainen vastuu tuen järjestämisestä on asuinkunnan peruspalveluilla.

 

Yksilöllistä tukea

Liisa Virkkunen sanoo, että ylivilkkaan lapsen tai nuoren ja tämän perheen tukitoimet tulee räätälöidä yksilöllisesti ja tarpeiden mukaisesti.

- Lapsen tai nuoren tukitoimia mietittäessä perheen rooli on tärkeä. Tukimuotojen kirjo on varsin laaja. Perheen ja lapsen tarpeista ja lähtökohdista riippuen tuki voi tarkoittaa ohjausta ja neuvontaa, päivähoito- ja koulujärjestelyjä, vertaistukea, erilaisia sosiaalitoimen tukimuotoja, neuropsykologista kuntoutusta, terapioita ja vähintään esikouluiän saavuttaneiden osalta mahdollisesti myös lääkehoitoa.

Lapsen ja perheen tukitoimien kartoittamiseksi vanhempien tulee ottaa yhteyttä ensisijaisesti oman alueensa lastenneuvolaan. Paikallisolot tunteva terveydenhoitaja osaa neuvoa ja tarvittaessa ohjata perhettä eteenpäin.

- Adhd-lapsilla ja nuorilla on suuri riski syrjäytyä. Mitä varhaisemmin tarvittava tuki aloitetaan, sitä paremmin se ehtii vaikuttaa myönteiseen kehitykseen lapsen elämässä.