Erityisesti veriyskä on oire, jonka kanssa ei kannata jäädä odottelemaan, vaan tutkimuksiin kannattaa hakeutua heti, kehottaa syöpätautien erikoislääkäri Jussi Koivunen.

Tutkimukset alkavat tavallisesti siten, että keuhkoista otetaan röntgenkuva. Jos on syytä epäillä kasvainta, tehdään keuhkojen kerroskuvaus. Sen yhteydessä kuvataan usein myös muut alueet, jotta taudin mahdollinen leviäminen havaitaan. Diagnoosia varten tarvitaan myös näytepala keuhkokasvaimesta. Se voidaan ottaa keuhkoputken tähystyksessä tai näyte voidaan ottaa kerroskuvausohjauksessa.

Koivunen kertoo keuhkosyövän olevan yksi huonoimpiennusteisista syövistä.

– Keuhkosyöpä on usein edennyt pitkälle, jolloin potilaalle ei pystytä tarjoamaan enää parantavia hoitoja. Toinen syy huonolle ennusteelle on se, että keuhkosyöpä on usein käytökseltään aggressiivisempi kuin monet muut syövät, Koivunen selittää.

 

Kaksi erilaista syöpäsairautta

Keuhkosyöpä jaetaan kahteen sairauteen, joista tavallisempi on ei-pienisoluinen keuhkosyöpä. Keuhkosyöpäpotilaista noin 85 % sairastuu siihen.

– Jos tauti on paikallinen, se voidaan joskus hoitaa leikkauksen tai sädehoidon avulla. Mutta jos tauti on siinä tilanteessa, että potilaalle ei voi tarjota parantavia hoitoja, niin lääkkeiden ja sädehoidon avulla voidaan helpottaa oireita ja pidentää elinaikaa, Koivunen kertoo.

Toista sairauden tyyppiä kutsutaan pienisoluiseksi keuhkosyöväksi. Sen hoitolinja ja ennuste poikkeavat edellisestä, koska sitä ei juuri koskaan leikata. Jos tauti on paikallinen, niin pienellä osalla potilaista se voidaan parantaa sädehoidolla, mutta se on harvinaista. Pienisoluista keuhkosyöpää hoidetaan lääkkeiden avulla, mutta useimmiten ne tehoavat vain hetken, minkä jälkeen sairaus lähtee etenemään.

Keuhkosyövän tärkeimmät riskitekijät ovat tupakointi ja aspestialtistus.

– Suurimmalla osalla keuhkosyöpäpotilaista on tupakointitausta, Koivunen muistuttaa.