Flunssaa eli tavallista nuhakuumetta aiheuttaa yli 200 erilaista virusta, joista yleisimpiä ovat rinovirukset. Influenssan taustalla puolestaan on influenssavirus, joista A- ja B-tyypit saavat vuosittain aikaan epidemioita. Flunssan ja influenssan oireet saattavat muistuttaa toisiaan, mutta influenssassa ne ovat yleensä voimakkaampia.
Flunssa ja influenssa tarttuvat kumpikin pisaratartuntana sairastuneen henkilön yskiessä ja aivastellessa tai kosketustartuntana käsien välityksellä.
– Perinteinen flunssa alkaa tyypillisesti kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä, joita seuraa nuha ja yskä. Aikuisilla on yleensä vain kuumeinen olo ja paikkoja särkee, mutta lapsilla nuhakuume voi nousta korkeaksikin, tartuntatautilääkäri Elina Seppälä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.
Influenssan oireet ovat yleensä heti alusta alkaen voimakkaammat.
– Tyypillisesti influenssapotilaalla nousee ensin korkea kuume, johon liittyy lihaskipua, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Tämän rinnalla ilmenee useimmiten tavallisen nuhakuumeen tavoin kuivaa yskää, kurkkukipua, nuhaa ja nenän tukkoisuutta. Lapsilla saattaa esiintyä myös maha- ja suolisto-oireita, Seppälä listaa.
Ennaltaehkäisyä ja käsikauppatuotteita
Influenssaa voidaan ehkäistä rokotteella, ja lääkärin harkinnan mukaan sen hoitoon voidaan määrätä viruslääkkeitä.
– Influenssalääke estää virusten lisääntymistä ja voi siten lyhentää taudin kestoa ja lieventää taudin kuvaa, Seppälä kertoo.
Flunssaviruksia vastaan ei sen sijaan ole olemassa erityisiä lääkkeitä, vaan hoito on oireenmukaista.
– Levon lisäksi hoitona toimivat käsikauppatavarana apteekista saatavat kipulääkkeet. Olisi myös hyvä muistaa huolehtia juomisesta ja energiansaannista flunssaisenakin, vaikkei ruoka maistuisi, Seppälä neuvoo.
Oma kunto toimii mittarina sairauspoissaoloille nuhakuumeessa.
– Yleiskunto on aina ratkaisevaa kotiin jäämisen kannalta. Pelkän tartuttamisen kannalta töistä ei tarvitse olla poissa, sillä väestössä liikkuu koko ajan runsaasti nuhakuumeviruksia kantavia henkilöitä, eikä yksittäisen sairastuneen poistuminen joukosta vaikuta merkittävästi muiden sairastumisriskiin. Kotiin kannattaa jäädä, kun olo on kovin voipunut tai tautiin liittyy kuumetta, Seppälä sanoo.
TOTTA VAI TARUA?
1. Kylmyys saa aikaan flunssan.
Tarua. Sairastumisen taustalla on aina virus.
2. Käsihygienia ehkäisee tartuntoja.
Totta. Suojaa käsi yskiessä nenäliinalla tai hihalla ja sen jälkeen puhdista käsidesillä.
3. Tavallinen flunssa voi kestää kuukaudenkin.
Totta. Keskimääräinen kesto on kuitenkin 10 päivää. Oireiden pitkittyessä tai vakavoituessa on syytä hakeutua lääkäriin.