Influenssarokottaminen on Suomessa toivottua alhaisempaa, useana vuonna rokotteita ottaneita on ollut vain noin 20 % väestöstä.

Pohjoispohjanmaan sairaanhoitopiirin osastonylilääkäri Hannu Syrjälän mukaan syy on osittain rokotteisiin liitettävissä väärissä uskomuksissa ja niistä levinneessä rokotekriittisessä keskustelussa.

"Rokottamiseen liittyy pelkoja, jotka eivät perustu faktaan."

– Yleinen kommentti on, että otin influenssarokotteen ja sairastuin silti flunssaan. Influenssarokote tehoaa vain influenssa A- ja B-viruksiin. Yhteiskunnassa kiertää kuitenkin monia muitakin hengitystieviruksia, jotka aiheuttavat samankaltaisia oireita. Rokote vaikuttaa vain, jos influenssa sattuu kohdalle, sillä ei ole vaikutusta näihin muihin viruksiin, Syrjälä painottaa.

Syrjälä uskoo, että toisinaan rokote jää ottamatta sivuvaikutuksien pelossa.

– Rokottamiseen liittyy pelkoja, jotka eivät perustu faktaan. Pelätään vakavia sivuoireita. Influenssarokote saattaa lähinnä aiheuttaa pistoskohdan arkuutta ja kuumereaktion, jotka menevät itsellään ohi. Influenssarokotteesta ei myöskään ole mahdollista saada influenssaa, Syrjälä huomauttaa.

 

Entistä tehokkaampaa suojaa

Mikään rokote ei suojaa sataprosenttisesti, ja influenssaan voi sairastua rokotuksesta huolimatta. Rokotesuojaan vaikuttavat muun muassa valittu rokotekanta, rokoteannoksen suuruus ja mahdollinen riskiryhmään kuuluminen.

Rokotekanta valitaan vuosittain WHO:n tutkimuksen perusteella.

– Mikään rokote ei ole täysin varma. Aina on mahdollista, että valitaan rokotekantoja, jotka eivät sitten olekaan niitä, jotka kiertävät yhteiskunnassa. Tällöin rokote ei ole niin tehokas, Syrjälä sanoo.

Lisäksi Syrjälän mukaan haasteena on, että kansallisessa rokoteohjelmassa oleva 3-valenttinen rokote ei suojaa molemmilta B-viruksilta.

– Käyttämässämme 3-valenttinen rokotteessa esiintyy kaksi A-virusta ja vain yksi B. Yhteiskunnassa voi kuitenkin esiintyä kahta B-virusta, ja tällöin toinen jää suojaamatta.

On ajateltu, että influenssa B olisi lievempi.

– Nykyinen kokemus osoittaa tämän uskomuksen vääräksi. Tehohoidossa on ollut myös B-potilaita, joita on ikävä kyllä myös menetetty, Syrjälä toteaa.

Syrjälän mukaan kattavampi rokotesuoja saadaan 4-valenttisilla rokotteella, jonka avulla myös molemmat B-virukset saavat suojan. Tällä hetkellä kansallisessa rokotusohjelmassa on kuitenkin vielä 3-valenttinen rokote, 4-valenttisen voi halutessaan ostaa itse.

– Kokonaan nelivalenttisiin rokotteisiin siirtyminen myös kansallisessa rokoteohjelmassa on toivottavasti vain ajan kysymys. Tarvitaan lisää tutkimustietoa kattavampien influenssarokotteiden tuomasta kansanterveydellisestä ja kansantaloudellisesta lisäarvosta.

Laskelmien mukaan yhteiskunnalliset säästöt olisivat merkittävät, jos suojauduttaisiin systemaattisesti myös molemmilta B-viruksilta. Tautien ennaltaehkäisy on yhteiskunnan kannalta kustannustehokkainta, Syrjälä muistuttaa.

Lisäksi lääkäri toivoo Suomeen, erityisesti 65 vuotta täyttäneille, suurempia rokoteannoksia.

– Terveen nuoren aikuisen rokotevaste influenssan osalta on tavallisesti 70–90 prosenttia. 65-vuotiailla vastaava luku on vain noin 20-50 prosenttia. Jos halutaan tehokkaampaa suojaa, tarvitaan korkeampia rokoteannoksia. Myös rokotuskattavuutta parantamalla rokotteen teho paranee, sillä virusta kiertää väestössä vähemmän. Yhdysvalloissa 65 vuotta täyttäneet saavat nelinkertaisen rokoteannoksen Suomeen nähden. Näin he ovat onnistuneet vähentämään kyseisen ikäryhmän influenssoja, influenssapotilaiden sairaalahoitoa, tehohoidon tarvetta ja kuolleisuutta tavallista rokotetta tehokkaammin.

Syrjälä kuitenkin painottaa, että influenssarokote on erittäin perusteltua ottaa, vaikka suoja jäisi toivottua alhaisemmaksi.

– Matalatehoisempikin rokote riittää todennäköisesti ainakin lieventämään rajun ja mahdollisesti hengenvaarallisenkin influenssan oireita, osastonylilääkäri tietää.