– Suomessa puutiainen levittää kahta kliinisesti merkittävää infektiotautia, borreliabakteeria sekä puutaisaivokuumevirusta eli TBE-virusta. Tapausmäärät molemmissa infektiotaudeissa ovat tasaisesti kasvaneet, noin nelinkertaistuneet 20 vuoden ja kaksinkertaistuneet 10 vuoden aikana. Borrelioositartunta on noin sata kertaa TBE-virusta yleisempi, ja sen saa vuosittain noin 7000 suomalaista, sisä- ja infektiotautien erikoislääkäri, professori Jarmo Oksi kertoo.

Punkkeja esiintyy nykyisin Kemi-Kuusamo linjan korkeuteen asti, varmimmin hyönteiseen törmää Lounais-Suomen saaristossa sekä Ahvenanmaan kosteilla apajilla.

– Näillä alueilla esiintyvyys on runsainta. Punkit tarvitsevat kosteutta, eivätkä pysty liikkumaan pitkiä matkoja esimerkiksi kuumilla kallioilla. Aiemmin on ajateltu, että punkkeja esiintyy erityisesti ruohikossa, heinikossa ja lehtometsien kasvillisuudessa, mutta sittemmin on huomattu havumetsien aluskasvillisuuden olevan yhtä hyvä elinympäristö puutiaiselle, Oksi tietää.

 

Suojaudu ja syynää

Borrelioosiin ei ole toistaiseksi olemassa rokotusta, TBE-virukseen rokotetaan riskialueilla. Infektiotartuntaa voi ennaltaehkäistä yksinkertaisilla keinoilla, joista paras on vaatetus. Markkinoilla on myös erilaisia punkkikarkotteita, joista saattaa olla apua.

– Puutiainen takertuu ihmisen tai eläimen karvoitukseen tai vaatetukseen, josta se sitten hakeutuu iholle. Ainakaan karvaisia vaatteita ei kannata käyttää, ja vaaleista vaatteista puutiaiset on helpompi havaita ja ravistella pois. Kotieläimiä ei kannata ottaa omaan sänkyyn, Oksi listaa suojautumiskeinoja.

Punkin levittämän borrelioosin tartuntariski kasvaa punkin kiinnittymisajan mukana.

– Borrelioosiriskin kannalta on oleellista huolehtia punkkisyynistä. Luonnossa liikkumisen jälkeen tulisi tarkastaa, ettei ihossa ole kiinnittyneitä punkkeja. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti karvoitus- ja taivealueille. TBE-virukselta syyni ei suojaa, sillä virus voi tarttua kiinnittyneestä puutiaisesta ihmiseen minuuteissa, Oksi kertoo.

 

Jäitä hattuun

Punkinpureman huomaa usein kutiavana kohtana ihossa, mutta punkki on saattanut vierailla veriaterialla huomaamattakin.

– Punkki voi olla kiinnittyneenä ihossa jopa useita vuorokausia, mutta se voi myös irrottautua itsestään, joten puutiaisvälitteisen infektion voi saada, vaikkei punkkia olisi havainnutkaan. Usein piston kuitenkin havaitsee pienenä kutinana iholla, ja sitä rapsuttaessa havahtuu iholle kasvaneeseen nyppyyn, kunnes huomaa, että nypyllä on jalatkin, Oksi kuvailee.

Punkinpuremasta ei kannata hätääntyä, eikä se itsessään ole syy lääkärikäyntiin, antibioottikuuriin tai laboratoriotestiin. Punkki poistetaan teräväkärkisillä pinseteillä, jonka jälkeen pistoskohta desinfioidaan.

– Puremakohta voi olla kutiseva kuukausiakin, eikä se ole vaarallinen. Ihoaluetta puremakohdalla on syytä seurata kuukauden päivät, Oksi neuvoo.

 Lääkärin vastaanotolle on syytä hakeutua, jos muutaman viikon kuluessa punkinpuremasta iholle ilmaantuu tasavärisesti tai rengasmaisesti leviävää punoitusta tai kuumeilua.

– Punoituksen yltäessä 5 cm:n läpimittaan on aihetta epäillä borreliainfektiota. Jos epäily osoittautuu todeksi, infektiota hoidetaan antibioottihoidoilla. Kuumeilu ja aivo-oireet voivat olla merkki TBE-viruksesta, jota hoidetaan sairaalassa oireenmukaisesti, Oksi päättää.

 

MUISTA NÄMÄ:

  1. Arvioiden mukaan punkki ”puree” Suomessa ihmistä noin pari miljoonaa kertaa vuosittain. Punkin puremasta ei tarvitse hätääntyä.
  2. Punkin eli puutiaisen puremaa voi ehkäistä käyttämällä ruohikossa ja maastossa liikkuessa saappaita ja pitkälahkeisia housuja sekä pitkähihaista paitaa. Sukat kannattaa vetää housun lahkeiden päälle. Vaaleat vaatteet helpottavat punkkien havaitsemista. Tavallisesti punkin purema lapsella on niskassa tai hiusrajassa. Isommilla lapsilla punkin puremat ovat jaloissa tai käsivarsissa.
  3. Jos puutiainen löytyy iholta, se kannattaa irrottaa mielellään saman päivän aikana. Tähän tarkoitukseen on kehitetty erilaisia välineitä.
  4. Ylivoimaisesti tavallisin borrelioosin tautimuoto on iholle tuleva ”vaeltava punoitus” eli erythema migrans (EM). EM ilmaantuu yleensä parin viikon kuluessa tasavärisesti tai rengasmaisesti leviävänä punoituksena pistokohdan ympärille. Punoituksen yltäessä 5 senttimetrin läpimittaan on aihetta epäillä borreliainfektiota ja hakeutua lääkärin vastaanotolle.
  5. Borrelioosia arvioidaan esiintyvän Suomessa vuosittain noin 7000 tapausta, joista ainakin 80 prosentilla on iholla ilmenevää varhaisvaiheen infektiota.
  6. Borreliabakteeri-infektioon on olemassa tehokas antibioottihoito. Varhaisvaiheen ihoinfektioon käytetään yleensä kahden viikon mittaista tablettihoitoa. Levinneessä borrelioosissa käytetään yleensä 3-4 viikon mittaista antibioottikuuria, joka voidaan antaa joko suonensisäisesti tai tabletteina.
  7. Borrelioosiin ei toistaiseksi ole rokotetta markkinoilla. TBE-virusinfektioon eli punkin levittämään aivotulehdukseen on olemassa tehokas ennalta estävä rokote, mutta tautiin ei ole spesifistä hoitoa.
  8. TBE eli punkin välittämä aivotulehdus on pahimmillaan vakava sairaus. TBE:hen ei ole parantavaa hoitoa. Suomessa on todettu vuosittain keskimäärin 10–40 puutiaisen levittämää aivotulehdustapausta.

Lähteet: Terveyskirjasto.fi, punkkiklinikka.fi