Tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä, mutta toistaiseksi tyypin 1 diabetekseen ei ole vielä olemassa ehkäisykeinoja. Sekä tyypin 1 että 2 diabetekseen liittyy vakavia lisäsairauksia sekä ennenaikaisen kuoleman vaara. Arviolta noin kolmasosalle kehittyy lisäsairauksia, joihin kuuluvat silmien verkkokalvojen verisuonten vaurioituminen, hermojen vaurioituminen, munuaisten vajaatoiminta, amputaatiot sekä sydän- ja verisuonitaudit. Diabetekseen liittyvien lisäsairauksien pääsyynä on pitkäkestoisesti liian korkea verensokeri. Myös korkea verenpaine, veren rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, tupakointi, ylipaino ja lihavuus sekä terveydelle haitalliset elintavat altistavat lisäsairauksille. Mielenkiintoista on, että monet tekijät, jotka altistavat tyypin 2 diabetekselle, ovat myös tyypin 1 diabeetikoilla lisäsairauksien riskitekijöitä.

 

Pysyviä muutoksia pienin askelin

Hyvä uutinen on, että tyypin 2 diabetesta sekä lisäsairauksien syntyä voidaan ehkäistä tai ainakin viivästyttää tehokkailla lääkehoidoilla ja omilla elintapavalinnoilla. Pienetkin elintapamuutokset ovat merkittäviä ja muutoksia pitäisikin tehdä pikkuhiljaa, jotta ne jäisivät pysyviksi. Laihduttaminen, riittävä liikunta, tupakoinnin lopettaminen, terveelliset ruokailutottumukset, riittävä yöuni, stressin välttäminen ja kohtuullinen alkoholin käyttö auttavat ehkäisemään tyypin 2 diabetesta. Jos diabetes kuitenkin puhkeaa, on se loppuelämän kestävä elämänkumppani, jonka kanssa on yritettävä tulla mahdollisimman hyvin toimeen joka ikinen päivä. Kaikki omat valinnat voivat vaikuttaa diabeteksen kulkuun. Useimmat elintapatekijät, jotka ehkäisevät tyypin 2 diabeteksen syntyä, auttavat ehkäisemään lisäsairauksien syntyä sekä tyypin 1 että 2 diabeteksessa.

 

Erityiskorvauksen pienentämisellä voi olla vakavat seuraukset

Hyvän sokeritasapainon ylläpitäminen on lisäsairauksien ehkäisyssä ensisijaista, ja siksi hyvä lääkehoito on diabeteshoidon kulmakiviä. Hallitus on suunnitellut säästösyistä pienentää tyypin 2 diabeteksen lääkkeiden erityiskorvattavuutta 100 %:sta 65 %:iin. Tästä olisi kiistatta seurauksena vakavien lisäsairauksien lisääntyminen. Niiden hoitaminen käy tulevaisuudessa huomattavasti kalliimmaksi kuin panostus lisäsairauksia ehkäiseviin diabeteslääkkeisiin. Jos suunnitelmat erityiskorvauksen pienentämiseksi toteutuvat, uhkaa käydä kuten vanhankansan sanonnassa: ”Viidenpennin suutari tekee kymmenen markan vahingon.”

 

Avainasemassa omahoito

Diabeteksen ensisijainen hoitovastuu on diabeetikolla itsellään. Diabeteksen kokoaikainen muistaminen voi olla ajoittain uuvuttavaa ja ennen pitkää saattaa kohdata hoitoväsymys. Lääkehoidon lisäksi diabeetikko tarvitseekin tukea ja kannustusta omahoitoon ja hoitoväsymyksen ehkäisyyn. Jokaiselle diabeetikolle tulisi taata pysyvä diabeteksen hoitosuhde tasa-arvoisesti. Sote-uudistuksessa olisi hyvät mahdollisuudet koko diabeteshoidon uudistamiselle. Parhaat mahdollisuudet diabeteshoidon onnistumiselle tarjoaisivat nykyisen hajautetun hoidon sijaan keskitetyt osaamiskeskukset, joissa olisi monipuolinen eri osaamisalueen ammattilaisista koostuva hoitotiimi: erikoislääkäreiden ja diabeteshoitajien lisäksi ravit­semusterapeutti, jalkahoitaja, fysioterapeutti sekä psykologi. Diabeteksen hoidossa ei tavoitella pikavoittoja, vaan hoito on pitkäjänteistä alkaen heti diabeteksen toteamisesta ja se tähtää mahdollisimman hyvään ennusteeseen: komplikaatioiden synnyn ehkäisyyn, hyvään elämänlaatuun, toimintakyvyn säilymiseen ja ennenaikaisen kuoleman välttämiseen. Diabeteksen kanssa voi elää myös hyvää elämää.